Suomessa palkkataso on jatkanut tasaista nousuaan 2020-luvun alkupuoliskolla. Vuoden 2025 suomalaisten keskipalkka brutto – eli keskimääräinen kuukausiansio ennen veroja – on jo hieman yli 4 000 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että keskiverto palkka vuodessa 2025 on noin 50 000 euroa brutto (olettaen 12 kuukausipalkan yhteissumman) – toisin sanoen noin 4 000–4 200 € kuukaudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin, mitä keskipalkka Suomessa 2025 käytännössä tarkoittaa, miten se jakautuu eri tekijöiden mukaan ja miten se on kehittynyt viime vuosina.
Suomalaisten keskipalkka vuonna 2025
Tilastojen mukaan suomalaisen palkansaajan keskiansio on ylittänyt 4 000 euron rajapyykin. Esimerkiksi Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräinen kokonaisansio oli vuonna 2023 noin 4 007 € kuukaudessa. Kun palkat ovat edelleen nousseet noin 3–4 % vuosivauhdilla, voidaan arvioida, että keskipalkka vuonna 2025 on noin 4 100–4 200 € kuukaudessa. Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 katsauksessa “keskituloiseksi” onkin määritelty noin 4 074 € kuukausipalkan taso, mikä osuu hyvin yksiin valtakunnallisen suomalaisten keskipalkan brutto-tason kanssa.
On tärkeää huomata, että keskipalkalla tarkoitetaan tässä keskimääräistä (keskiarvo) kuukausiansiota. Se lasketaan jakamalla kaikkien palkansaajien yhteenlasketut kuukausiansiot heidän lukumäärällään. Vuoden 2025 keskiarvopalkka (n. 4 100 €) merkitsee vuositasolla noin 49 000–50 000 € bruttopalkkaa. Keskiverto palkka vuodessa 2025 antaa suuntaa suomalaisen palkansaajan elintasosta, mutta pelkkä keskiarvoluku ei kerro koko totuutta – siksi seuraavaksi vertaamme keskiarvoa mediaanipalkkaan sekä tarkastelemme palkkojen jakautumista.
Mediaanipalkka vs. keskipalkka
Usein puhutaan myös mediaanipalkasta. Mediaanipalkka on se palkka, jonka yläpuolella ja alapuolella on yhtä paljon palkansaajia. Mediaani antaa kuvan “tyypillisestä” palkasta, sillä se ei vääristy muutamien huippuansioiden takia kuten keskiarvo. Vuoden 2025 alussa suomalaisen palkansaajan mediaani (kaikki palkansaajat, mukaan lukien osa-aikaiset) on ollut noin 3 300 € kuukaudessa. Tilastokeskuksen kokeellisen tulorekisteritilaston mukaan helmikuussa 2025 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 325 €. Tämä tarkoittaa, että puolet palkansaajista ansaitsee kuukaudessa korkeintaan tuon summan ja puolet enemmän. Samassa kuussa alin neljännes (25 %) palkansaajista tienasi 2 354 € tai vähemmän ja ylin neljännes (25 %) 4 548 € tai enemmän. Mediaanipalkan perusteella voidaan siis sanoa, että “keskivertosuomalainen” palkansaaja tienaa reilut 3 000 € kuukaudessa, mikä on selvästi vähemmän kuin keskipalkan ~4 100 € taso.
Miksi keskipalkka on mediaania korkeampi? Syy on tulojakautumassa: pienehkö joukko erittäin suurituloisia nostaa keskiarvoa selvästi yli keskimmäisen palkan. Itse asiassa arviolta lähes kaksi kolmasosaa (n. 63 %) kokoaikaisista palkansaajista ansaitsee keskiarvoa vähemmän. Mediaanitulo antaa tästä syystä usein paremman kuvan “tyypillisestä” ansiotasosta kuin keskiarvo. Suomalaisten keskipalkka brutto – keskiarvona mitattuna – on silti hyödyllinen mittari talouden yleistä kehitystä ja ostovoimaa arvioitaessa. Seuraavaksi katsomme, miten keskipalkka on muuttunut viime vuosina.
Palkkakehitys 2020–2025 lyhyesti
Suomalaisten palkat ovat nousseet maltillisesti vuosien 2020–2025 aikana. Nominaalisesti (eli euroissa mitattuna) keskipalkka on kohonnut joka vuosi, vaikka reaalipalkat (ostovoima) eivät ole aina pysyneet inflaation tahdissa. Tässä lyhyt katsaus aiempiin vuosiin (luvut ovat brutto-kuukausiansioita):
- 2020: Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräinen kokonaisansio oli noin 3 650 € kuukaudessa, ja mediaani noin 3 230 €. Vuoden 2020 tienoilla palkankorotukset olivat melko maltillisia, ja osin COVID-19-pandemia hyydytti palkkakehitystä. Silti palkat nousivat hieman edeltävästä vuodesta.
- 2021: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli 3 734 € kuukaudessaja mediaanipalkka 3 314 € kuukaudessa. Miesten mediaani tuolloin oli 3 663 € ja naisten 3 034 €. Palkkojen nimelliskasvu vuonna 2021 oli parin prosentin luokkaa. Verrattuna vuoteen 2020 keskimääräinen ansio nousi noin 80 € kuussa.
- 2022: Vuonna 2022 palkkojen nousu hieman kiihtyi. Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli arviolta n. 3 850 € kuukaudessa ja mediaani noin 3 410 €. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan vuoden 2022 kokonaisansiot olivat keskimäärin 3 848 € ja mediaani 3 411 € kuukaudessa. Nominaalipalkat siis nousivat vajaat 3 % vuodesta 2021, mutta samaan aikaan inflaatio alkoi kiihtyä.
- 2023: Vuosi 2023 oli poikkeuksellinen: inflaatio oli hyvin korkea, mutta myös palkankorotukset olivat monilla aloilla tavallista suurempia. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 kaikkien palkansaajien (myös osa-aikaisten) keskimääräinen työeläkevakuutettu kuukausiansio oli 3 425 € ja mediaani 3 105 €. Kokoaikatyössä puolestaan ansaittiin keskimäärin noin 4 000 € (mediaani 3 564 €) kuussa. Palkat nousivat keskimäärin 3,5–4 % vuoteen 2022 verrattuna. Erityisesti kunta-alalla tehtiin suuria korotuksia vuonna 2023 (hyvinvointialueiden palkkojen harmonisoinnin myötä). Korkea inflaatio kuitenkin leikkasi ostovoimaa: Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen (n. 4 000 €/kk) palkansaajan nettopalkan ostovoima oli vuonna 2023 yli 6 % matalampikuin vuonna 2020.
- 2024: Vuoden 2024 aikana inflaatio on hidastunut ja palkankorotusten vaikutus alkanut parantaa reaalipalkkoja. Ansiotasoindeksin ennustettiin kohoavan noin 3,1 % vuonna 2024. Arvioiden mukaan keskipalkka on vuonna 2024 liikkunut noin 4 100 € tuntumassa, ja ostovoima kääntyi taas nousuun parin heikon vuoden jälkeen.
- 2025: Vuodelle 2025 on ennustettu noin 3,4 %:n ansiotasojen nousua. Tällä vauhdilla keskimääräinen kuukausipalkka kohoaa vuoden aikana muutamalla sadalla eurolla. Jos vuonna 2024 keskipalkka oli noin 4,1 k€/kk, vuoden 2025 lopulla se voisi olla jo lähellä 4 250 €. Ostovoiman odotetaan myös parantuvan, koska inflaatio on tasaantunut matalaksi. Silti korkeiden hintojen aiheuttamaa “ostovoimakuoppaa” ei kokonaan kurottu umpeen: vuoden 2025 nettopalkan ostovoima on yhä arviolta 2,4 % heikompi kuin huippuvuonna 2020.
Yhteenvetona voidaan todeta, että keskipalkka Suomessa 2025 on euroissa selvästi korkeampi kuin vaikkapa vuonna 2020, mutta palkansaajan kukkarossa ero ei välttämättä tunnu yhtä suurena korkean inflaation vuoksi. Viiden vuoden aikana keskimääräinen kuukausipalkka on noussut reilut 10 % (noin 3 800 €:sta yli 4 200 €:oon), mutta reaalisesti palkansaajat ovat vasta palaamassa vuoden 2018–2020 ostovoimatasolle.
Sukupuolten väliset palkkaerot
Sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa sinnikkäästi pysynyt merkittävänä, vaikka kehitystä tasa-arvon suuntaan tapahtuu. Miesten keskipalkka on keskimäärin korkeampi kuin naisten keskipalkka useilla mittareilla. Esimerkiksi vuonna 2021 miesten palkansaajien mediaaniansiot olivat 3 663 € kuussa, kun naisten mediaani jäi 3 034 euroon. Ero oli tuolloin noin 19 % miesten eduksi. Samana vuonna miesten keskimääräinen kuukausiansio oli yli 4 000 €, kun naisten oli vajaata 3 400 €. Tämä johtuu osin siitä, että miehiä on enemmän korkeapalkkaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä, kun taas naiset työskentelevät suuremmalla osuudella aloilla, joilla palkkataso on matalampi.
On kuitenkin positiivisia merkkejä erojen kaventumisesta. Viime vuosina naisten palkat ovat kasvaneet hieman miehiä nopeammin. Tilastokeskuksen tulorekisteridatan mukaan helmikuusta 2024 helmikuuhun 2025 naisten mediaanipalkka nousi 5,1 %, kun miesten nousi 2,5 %. Vuonna 2023 kunta-alan sopimuskorotukset nostivat erityisesti naisvaltaisten alojen (esim. hoitoala, opetusala) palkkoja tavallista enemmän. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan naisten mediaaniansio oli vuonna 2023 noin 17 % pienempi kuin miesten mediaaniansio – tämä on edelleen merkittävä ero, mutta se on hieman kaventunut pitkällä aikavälillä.
Miesten ja naisten keskipalkka brutto-määrissä ero on siten karkeasti 600–800 € kuukaudessa miesten hyväksi, riippuen vuodesta ja laskentatavasta. Eroja selittävät mm. alavalinnat, työurien katkokset sekä osin myös lasikattoilmiö ja palkkasyrjintä. Suomessa samanarvoisesta työstä maksetaan lähtökohtaisesti sama palkka sukupuolesta riippumatta, mutta koska työmarkkinat ovat osittain jakautuneet sukupuolen mukaan eri aloille, kokonaisuutena ero säilyy. Palkkaeroista puhuttaessa on myös huomioitava, että naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatyötä ja julkisella sektorilla (missä palkat ovat alempia), mikä vaikuttaa kokonaistuloihin.
Hyvä uutinen vuodelle 2025 on, että palkankorotukset julkisella sektorilla ja matalapalkka-aloilla voivat kaventaa eroa edelleen. Esimerkiksi hyvinvointialueiden palkkojen harmonisointi nosti monien hoitoalan naisten palkkoja keskimääräistä enemmän. Mikäli tämä kehitys jatkuu, sukupuolten keskipalkkojen kuilu kapenee vähitellen.
Alueelliset ja toimialoittaiset erot
Keskipalkka vaihtelee Suomessa myös alueesta ja toimialasta riippuen. Pääkaupunkiseudulla ansiot ovat selvästi korkeammat kuin muualla maassa, kun taas tietyissä maakunnissa ja aloilla palkkataso jää reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon.
Alue-erot: Uusimaa (erityisesti Helsinki ja Espoo) vetää palkkakeskiarvoja ylöspäin. Helsingissä on paljon hyvin palkattuja asiantuntija- ja johtotehtäviä, mikä näkyy kaupunkilaisten tuloissa. Helsinkiläisten keskipalkat ylittävät koko maan keskiarvon selvästi; Espoossa ne ovat vielä hitusen korkeammat kuin Helsingissä. Sen sijaan maaseutumaisemmissa maakunnissa ja Itä- sekä Pohjois-Suomessa keskipalkka jää alemmaksi, koska korkeapalkkaisia työpaikkoja on vähemmän. Tilastojen mukaan maakunnista suurimmat mediaaniansiot olivat jo muutama vuosi sitten Uudellamaalla (esim. vuonna 2019 Uudenmaan mediaanipalkka n. 3 441 €/kk) ja pienimmät Etelä-Savossa (mediaani n. 2 829 €/kk). Erot olivat siis luokkaa 600 € kuukaudessa mediaanituloissa Uudenmaan ja heikoimman maakunnan välillä. Sama suuruusluokka on todennäköisesti säilynyt: vuonna 2025 Uudellamaalla mediaanipalkka liikkuu arviolta ~3 800 € tienoilla, kun pienituloisimmissa maakunnissa se on ehkä ~3 200 € luokkaa. Alueelliset erot palkoissa selittyvät elinkustannuksilla ja työn rakenteella – suurissa kaupungeissa on enemmän korkean tuottavuuden töitä, joista maksetaan korkeampaa palkkaa.
Toimialat ja ammatit: Kaikkien toimialojen keskimääräistä palkkaa tarkastellessa hajonta on huomattavaa. Joillain aloilla keskipalkka jää selvästi alle kansallisen keskiarvon, kun taas toisilla aloilla se on moninkertaisesti suurempi. Esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden mediaanipalkka oli vuonna 2021 vain noin 2 577 € kuukaudessa, kun johtajilla mediaaniansiot olivat peräti 6 929 € kuukaudessa. Asiantuntijatyössä (esim. IT-ala, rahoitusala, lakisektori) palkat ovat keskimäärin korkeampia – erityisasiantuntijoiden mediaani oli ~4 246 €. Vastaavasti hoito- ja kasvatusaloilla (esim. lähihoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat) palkkataso on matalampi, usein alle 3 000 €/kk säännöllisen työajan osalta. Yksityisellä sektorilla keskipalkat ovat hieman julkista sektoria korkeammat; vuonna 2022 yksityisellä puolella kokoaikaisten keskiansio oli ~4 050 € kuussa, kun esimerkiksi kunta-alalla se oli noin 3 600 €vuonna 2023.
On myös huomionarvoista, että koulutustaso vaikuttaa ansiotasoon. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 toisen asteen koulutuksen suorittaneiden mediaaniansiot olivat yksityisellä sektorilla ~2 930 € kuussa, kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani oli noin 4 830 € kuussa. Korkeampi koulutus siis keskimäärin avaa ovia paremmin palkattuihin tehtäviin, joskin poikkeuksia on.
Yhteenvetona: kaikkien toimialojen keskipalkka yhdessä laskettuna (noin 4 100 €/kk vuonna 2025) kätkee alleen suuria eroja. Palkat voivat olla toimialasta riippuen mitä tahansa parin tuhannen euron kuukausitasolta jopa yli kymppitonneihin ylimmissä johtotehtävissä. Alueellisesti erot eivät ole aivan yhtä jyrkkiä, mutta Uudenmaan ja esimerkiksi Itä-Suomen välillä on satojen eurojen ero keskimääräisissä palkoissa.
Pohdinta: keskipalkka ja suomalainen palkkakuva vuonna 2025
Keskipalkka Suomessa 2025 antaa yleiskuvan talouden tilasta: noin 4 000 euron kuukausituloilla Suomi asettuu Euroopan maiden vertailussa keskikastiin tai hieman yläpuolelle, ja palkkataso on hitaasti mutta varmasti noussut. Blogimaisen tarkastelun hengessä on kuitenkin hyvä pohtia, mitä tämä luku tarkoittaa käytännössä:
- Suurten tuloerojen vaikutus: Kuten todettu, keskipalkka on selvästi mediaania korkeampi. Vuonna 2025 muutamat erittäin hyvätuloiset (esim. teknologiayritysten johto, erikoislääkärit, finanssialan huippuammattilaiset) nostavat keskiarvoa. Samalla suuri joukko suomalaisia ansaitsee vähemmän kuin mitä “keskipalkka” antaa ymmärtää. Yleisin kuukausipalkka Suomessa on itse asiassa lähempänä 2 500 €:n tasoa, mikä kertoo että mediaanipalkan alapuolella on paljon palkansaajia. Keskipalkan rinnalla on siis aina hyvä tarkastella mediaania ja yleisintä palkkaa, jotta saa realistisen kuvan tulonjakaumasta.
- Ostovoima ja elinkustannukset: Vaikka keskipalkka on vuonna 2025 korkeampi kuin koskaan euroissa mitattuna, elinkustannukset ovat myös nousseet. Vuoden 2022–2023 inflaatiopiikki heikensi merkittävästi palkansaajien ostovoimaa. Vuonna 2025 tilanne on parantumassa – palkankorotukset ylittävät vihdoin inflaation – mutta moni keskituloinen kokee silti, ettei palkka riitä entiseen tapaan, kun esimerkiksi asumisen, energian ja ruuan hinnat ovat nousseet. Keskituloinen palkansaaja (n.~4 000 €/kk brutto) saa käteen verojen jälkeen ehkä noin 2 800–3 000 € kuussa, ja tästä summasta lohkeaa iso osa arjen menoihin. Blogityyliin pohdittuna: tilastojen valossa keskipalkalla elävän pitäisi pärjätä hyvin, mutta henkilökohtaisesti kokemus riippuu paljon elämäntilanteesta, asuinpaikasta ja menoista.
- Keskipalkka ei koske kaikkia: On syytä muistaa, että keskipalkka kuvaa vain palkansaajia. Suomessa on myös paljon yrittäjiä, freelancereita ja osa-aikatyötä tekeviä, joiden tulot voivat poiketa merkittävästi palkansaajien keskiarvosta. Esimerkiksi YEL-yrittäjien (yrittäjien työeläkevakuutettu työtulo) keskimääräiset tulot ovat reilusti alle palkansaajien keskitason – vuonna 2023 YEL-yrittäjien keskiarvotyötulo oli vain noin 1 922 € kuukaudessa. Tämä laskee koko työikäisen väestön tulojen keskiarvoa. Toisaalta palkkarakennetilasto ei kata ihan kaikkia: esimerkiksi pienten yritysten (alle 5 hengen) työntekijöitä ja yritysjohtajien palkkoja voi jäädä sen ulkopuolelle.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että vuoden 2025 keskipalkka Suomessa – noin 4 100 € kuukaudessa – kertoo suomalaisen palkansaajan ansiotason olevan kohtuullisen hyvällä mallilla, joskin haasteitakin on. Palkat ovat nousseet, mutta ostovoiman palautuminen vie aikaa. Sukupuolten palkkaeroa ja alakohtaisia eroja on yhä olemassa, vaikka suunta onkin hitaasti tasoittuva. Alueelliset erot muistuttavat, ettei “keskipalkka” jakaudu maantieteellisesti tasan: Helsingin seudulla tienataan enemmän kuin vaikkapa Kainuussa.
Keskipalkka Suomessa 2025 on lopulta yksi iso keskiarvoluku, jonka taakse kätkeytyy monenlaisia tarinoita. Se kuvastaa suomalaisten keskimääräistä tulotasoa, muttei kenenkään yksilön tarkkaa todellisuutta. Blogimaisesti tarkasteltuna voimme todeta, että suomalainen keskipalkka on nousujohteinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen, mutta jokaisen meistä kokemus omasta palkasta muotoutuu henkilökohtaisista olosuhteista. Tilastotieto – oli se sitten keskiarvo, mediaani tai jokin muu – antaa kuitenkin tärkeän faktapohjan ymmärtää laajempia ilmiöitä työmarkkinoilla. Ja faktat näyttävät, että vuonna 2025 Suomessa palkansaajien ansiotasossa on jälleen hitusen uusia euroja verrattuna aiempiin vuosiin – suunta on siis ylöspäin, joskin lompakon paksuus suhteessa hintatasoon on monelle arkinen pohdinnan aihe.
Lähteet: Tilastokeskuksen palkkatilastot, Veronmaksajain Keskusliitto, Eläketurvakeskus, sekä uutis- ja analyysijulkaisut aiheesta, joita on käytetty tietojen pohjana. Kaikki luvut on esitetty bruttomääräisinä euroina kuukaudessa, ellei toisin mainittu. Keskipalkkatiedot kattavat kaikki toimialat ja sekä yksityisen että julkisen sektorin palkansaajat. Keskimääräisten lukujen ohella on tuotu esiin myös mediaaniansiota ja esimerkkijakaumia, jotta lukija saa kattavan kuvan suomalaisten palkoista vuonna 2025.
