Shorttaaminen – osakkeiden shorttaus ja lyhyeksi myynti selitetty

Mitä tehdä, kun uskot jonkin osakkeen hinnan laskevan? Perinteisesti sijoittajat ansaitsevat ostamalla osakkeita halvalla ja myymällä kalliimmalla. Mutta shorttaaminen tarjoaa keinon kääntää tilanne ympäri – voit tavoitella tuottoa osakekurssien laskiessa. Termi shorttaaminen (joskus puhekielessä myös shorttaus tai osake shorttaus, ja virheellisesti myös sorttaaminen) viittaa osakkeiden lyhyeksi myyntiin. Lyhyesti sanottuna shorttaus tarkoittaa sitä, että sijoittaja myy osakkeita, joita hänellä ei ole, odottaen hinnan laskevan tulevaisuudessa. Myöhemmin nämä osakkeet ostetaan takaisin halvemmalla ja palautetaan alkuperäiselle omistajalle – erotus myynti- ja ostohinnan välillä muodostaa sijoittajalle voiton.

Shorttaaminen on yleistynyt sijoitusmaailmassa etenkin kokeneiden treidaajien keskuudessa. Se mahdollistaa voittojen tavoittelun myös laskumarkkinoilla, mikä tekee siitä houkuttelevan strategian silloin, kun talousnäkymät ovat heikot tai yksittäisen yrityksen arvostus vaikuttaa liian korkealta. Samalla shorttaus on kuitenkin yksi riskialtteimmista sijoituskeinoista. Toisin kuin tavallisessa osakesijoittamisessa, shorttaajan tappiot voivat kasvaa käytännössä rajatta. Tässä artikkelissa perehdymme syvällisesti shorttaamiseen: mitä se tarkoittaa, miten osakkeiden shorttaus toimii käytännössä, sekä millaisia hyötyjä ja riskejä siihen liittyy. Mukana on myös shorttaus esimerkki havainnollistamaan, miten lyhyeksi myynti tapahtuu askel askeleelta.

Mitä shorttaaminen tarkoittaa?

Shorttaaminen tarkoittaa käytännössä osakkeiden myymistä lyhyeksi tilanteessa, jossa myyjä ei omista myymiään osakkeita. Sijoittaja lainaa osakkeet kolmannelta osapuolelta (kuten välittäjältä tai toiselta sijoittajalta) ja myy ne heti markkinahintaan. Ajatuksena on, että osakkeen hinta laskee myöhemmin. Lyhyesti sanottuna shorttaus tarkoittaavedonlyöntiä osakkeen hinnan laskun puolesta. Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, shorttaaja voi ostaa samat osakkeet takaisin alemmalla hinnalla ja palauttaa ne lainaajalle. Näin syntyy voittoa: myyntihinnan ja takaisinostohinnan erotus (vähennettynä kaupankäyntikuluilla) jää shorttaajalle.

Esimerkiksi: sijoittaja A arvioi, että yhtiö X:n osake on yliarvostettu ja kurssi tulee laskemaan pian. A ei omista X:n osakkeita valmiiksi, joten hän turvautuu shorttaamiseen. Hän ottaa lainaksi 100 kappaletta X-yhtiön osaketta välittäjän kautta. A myy nämä 100 osaketta markkinoilla nykyiseen hintaan, sanotaan vaikkapa 10 € per osake, jolloin hän saa myynnistä 1 000 € kassaan. Tällä hetkellä A:lla on 1 000 € käteistä myynnistä, mutta myös velvoite palauttaa 100 kpl X:n osaketta lainaajalle tulevaisuudessa. Jos analyysi osuu oikeaan ja osakkeen kurssi laskee esimerkiksi 8 €:oon, A voi ostaa 100 osaketta takaisin hintaan 800 €. Tämän jälkeen A palauttaa osakkeet lainaajalle. Lopputuloksena A:lle jää voittoa myynti- ja ostohinnan erotuksesta: 1 000 € – 800 € = 200 € (miinus mahdolliset kulut, kuten välityspalkkiot ja lainakorko).

On tärkeää huomata, että shorttaaminen on erityisen riskialtista. Mikäli osakkeen hinta ei laskekaan vaan lähtee nousuun, shorttaaja joutuu ostamaan osakkeet takaisin kalliimmalla hinnalla. Kuvitellaan, että edellisessä esimerkissä X-osakkeen hinta nousisikin 12 €:oon sen sijaan, että se olisi laskenut. Sijoittaja A joutuisi tällöin ostamaan 100 osaketta takaisin 1 200 € kokonaishintaan palauttaakseen ne. Hän sai myynnistä 1 000 €, mutta takaisinosto maksoi 1 200 €, joten erotus 200 € muodostuu tappioksi. Tappiolle ei periaatteessa ole ylärajaa – osakkeen hinnan nousu on teoriassa rajaton, joten shorttaajan vastuu ostaa osakkeet takaisin voi johtaa rajattomiin tappioihin. Juuri tämä seikka erottaa shorttauksen tavallisesta osakkeen “pitkäksi myynnistä” eli ensin ostamisesta ja myöhemmin myymisestä; tavallisessa sijoituksessa tappio on rajattu sijoitettuun pääomaan (osakkeen hinta ei voi pudota alle nollan), kun taas shorttaajalle osakkeen hinnan nousulle ei ole kattoa.

Miten shorttaaminen toimii?

Käydään läpi vaiheittain, miten shorttaaminen toimii käytännössä. Shorttausprosessi voidaan tiivistää seuraaviin askeliin:

1. Osakkeiden lainaaminen: Shorttaaminen alkaa sillä, että sijoittaja hankkii lainaksi osakkeita, joita hän haluaa myydä lyhyeksi. Tyypillisesti tämä tapahtuu välittäjän kautta. Esimerkiksi osakevälittäjä voi lainata sijoittajalle tietyn yhtiön osakkeita, usein jonkin vakuuden tai luottosopimuksen vastineella.
2. Myynti markkinoille: Sijoittaja myy lainatut osakkeet välittömästi markkinahintaan ostajille. Tässä vaiheessa shorttaaja saa myynnistä rahaa tililleen, mutta samalla hänellä on velka (velvoite palauttaa vastaava määrä osakkeita myöhemmin).
3. Odotus – hinnan liikkeet: Seuraavaksi odotetaan, mihin suuntaan osakkeen kurssi liikkuu. Shorttaajan toiveena on, että huipulta myydyn osakkeen hinta laskee. Markkinat voivat kuitenkin käyttäytyä arvaamattomasti: kurssi saattaa pudota shorttaajan eduksi, mutta yhtä hyvin se voi nousta tai pysyä paikallaan.
4. Takaisinosto: Mikäli osakkeen hinta on laskenut riittävästi (tai shorttaaja haluaa sulkea position), sijoittaja ostaa saman määrän osakkeita takaisin markkinoilta. Takaisinosto tehdään toivottavasti alemmalla kurssilla kuin millä osakkeet alun perin myytiin.
5. Osakkeiden palautus: Lopuksi takaisinostetut osakkeet palautetaan alkuperäiselle lainaajalle. Shorttausoperaatio on nyt päättynyt. Sijoittajan voitto tai tappio lasketaan vertaamalla myyntihintaa ja takaisinostohintaa (sekä huomioimalla kaupankäyntikulut ja mahdolliset lainauskustannukset).

Yllä kuvattu prosessi kuvastaa perinteistä osakkeiden shorttausta. Keskeistä on ymmärtää, että shorttaaja ei missään vaiheessa omista myymiään osakkeita, vaan toimii lainapapereilla. Shorttaaminen vaatii käytännössä erityisen tilin (ns. margin-tilin) ja sopimuksen välittäjän kanssa. Moni välittäjä edellyttää asiakkaalta erillistä lupaa tai testiä shorttauksen mahdollistamiseksi, sillä riskit ovat suuret. Esimerkiksi useilla pohjoismaisilla välittäjillä asiakkaan on läpäistävä tietämystesti ennen kuin osakkeiden shorttaus on sallittua tilillä.

Lisäksi shorttaaja joutuu yleensä maksamaan korkoa tai palkkiota lainatuista osakkeista niin kauan kuin short-positio on auki. Tämä tarkoittaa, että mitä pidempään pidät lyhyeksi myytyä positiota auki, sitä enemmän voi kertyä kustannuksia lainaamisesta. Shorttaaja on myös velvollinen korvaamaan mahdolliset osingot lainaajalle: jos shortattu osake maksaa osinkoa position ollessa auki, joutuu shorttaaja tilittämään vastaavan summan osakkeiden omistajalle (ns. sijaisosinko). Nämä kustannukset on syytä huomioida, sillä ne voivat syödä tuottoa tai lisätä tappiota.

Shorttaus esimerkki

Tarkastellaan vielä konkreettinen shorttaus esimerkki, joka havainnollistaa lyhyeksi myynnin idean:

• Tilannearvio: Sijoittaja uskoo, että Teknoyhtiö Z on tällä hetkellä yliarvostettu pörssissä. Yhden Z-osakkeen hinta on 20 € kappaleelta. Sijoittaja päättää shortata osaketta.
• Lainaaminen ja myynti: Sijoittaja lainaa 50 kappaletta Teknoyhtiö Z:n osakkeita välittäjän kautta. Hän myy nuo 50 osaketta markkinoilla hintaan 20 €/osake. Näin hän saa myynnistä 50 * 20 € = 1 000 € käteistä.
• Odotus kurssilaskusta: Seuraavien viikkojen aikana markkinat kääntyvät laskuun ja Teknoyhtiö Z:n osake putoaa odotetusti. Osakekurssi laskee vaikkapa tasolle 15 € per osake.
• Takaisinosto alemmalla hinnalla: Sijoittaja ostaa markkinoilta 50 kappaletta Z-osaketta takaisin hintaan 15 €/osake. Takaisinoston kustannus on 50 * 15 € = 750 €.
• Osakkeiden palautus ja voiton laskenta: Sijoittaja palauttaa 50 osaketta lainaajalle sovitusti. Shorttausoperaation lopputuloksena hän voi laskea saadun voiton: myyntitulot 1 000 € – takaisinoston kustannus 750 € = 250 €. Mahdollisilla kuluilla (kuten lainauspalkkiot ja välityspalkkiot) vähennettynä tämä 250 € on nettovoittoa.

Tässä esimerkissä shorttaaja hyötyi 25% kurssilaskusta. On kuitenkin muistettava, että jos osakkeen hinta olisi lähtenyt nousuun 20 eurosta vaikkapa 25 euroon, sijoittaja olisi joutunut ostamaan osakkeet takaisin 1 250 eurolla, mikä olisi tuottanut 250 € tappiota (plus kulut). Shorttauksessa tuotto ja tappio voivat toteutua nopeasti, ja sijoittajan on seurattava markkinaa tarkasti koko position ajan.

Shorttaus lyhyesti selitettynä: shorttaamalla sijoittaja pyrkii myymään korkealla hinnalla ja ostamaan takaisin matalalla hinnalla – päinvastoin kuin perinteisessä sijoittamisessa. Edellä kuvattu esimerkki on yksinkertaistettu eikä ota huomioon kaikkia mahdollisia kuluja tai markkinatilanteen muutoksia, mutta se kuvaa perusperiaatteen: myy lainatut osakkeet kalliilla, toivo kurssilaskua, osta halvemmalla takaisin ja palauta lainatut osakkeet.

Pitkäksi myynti vs. lyhyeksi myynti

Osakesijoittamisessa puhutaan usein vastakohtapareista “long” ja “short”. Suomen kielessä näitä vastaavat termit pitkäksi myynti ja lyhyeksi myynti. Mitä eroa niillä on käytännössä?

• Pitkäksi myynti (longaus): Pitkäksi meneminen tarkoittaa käytännössä tavallista sijoittamista, jossa sijoittaja ostaa ensin ja myy myöhemmin. Termi “pitkä” viittaa siihen, että sijoittaja on “pitkällä” puolella – hän omistaa osakkeen ja pitää sitä hallussaan odottaen arvonnousua. Esimerkiksi jos ostat osaketta hintaan 50 € ja myyt sen myöhemmin 70 €:lla, olet ollut pitkässä positiossa ja hyötynyt hinnan noususta. Pitkäksi myynnissä tuotto syntyy nousumarkkinassa: osto- ja myyntihinnan välinen erotus on voittoa, ja suurin mahdollinen tappio rajoittuu siihen, että osakkeen arvo voi pudota nollaan (eli menetät korkeintaan sijoittamasi pääoman).
• Lyhyeksi myynti (shorttaus): Lyhyeksi myyminen on edellä käsitelty shorttaaminen eli käänteinen strategia. Shorttaaja myy ensin ja ostaa myöhemmin. Hän hyötyy, jos kurssi laskee, ja kärsii tappioita, jos kurssi nousee. Lyhyeksi myynnissä on erikoista se, että sijoittaja ei omista myymiään osakkeita, vaan lainaa ne. Kuten todettu, tappion potentiaali on käytännössä rajaton, koska osakkeen hinnan nousulle ei ole teoreettista ylärajaa. Näin shorttaus on monessa mielessä riskisempää kuin pitkäksi myynti.

Yksinkertaistettuna: pitkäksi myyvä sijoittaja veikkaa hintojen nousun puolesta, kun taas lyhyeksi myyvä sijoittaja veikkaa hintojen laskun puolesta. Molemmille strategioille on paikkansa – pitkäksi meno on järkevää, kun luottamus osakkeen arvonnousuun on vahva, ja lyhyeksi myyntiä käytetään, kun halutaan hyötyä laskuista tai suojata salkkua pudotukselta. On kuitenkin hyvä ymmärtää erot: lyhyeksi myynti vaatii enemmän huomiota riskeihin ja markkinan seurantaan, kun taas perinteinen ostaminen on suoraviivaisempaa riskien näkökulmasta.

Osakkeiden shorttaus käytännössä

Miten yksityissijoittaja voi aloittaa osakkeiden shorttauksen käytännössä? Ensimmäinen askel on varmistaa, että käytössäsi on välittäjä tai kaupankäyntialusta, joka tukee lyhyeksi myyntiä. Kaikki perinteiset osakevälittäjät eivät automaattisesti tarjoa mahdollisuutta shortata osakkeita, joten sinun on ehkä avattava erityinen arvo-osuustili tai margin-tili sellaisessa palvelussa, jossa shorttaus on sallittua. Esimerkiksi kansainväliset kaupankäyntialustat ja jotkut suomalaisetkin välittäjät (kuten tietyt pankit ja online-välittäjät) mahdollistavat osakkeiden lyhyeksi myynnin, mutta usein vasta erillisten sopimusten jälkeen.

Kun tili on kunnossa ja lupa shorttaamiseen saatu, käytännön toteutus muistuttaa tavallista osakekauppaa, muutamalla tärkeällä erotuksella. Normaalisti kun syötät toimeksiannon ostaa tai myydä osaketta, sinulla on oltava osakkeet myydessä. Shorttauksessa sen sijaan valitset kaupankäyntialustalla “Myy”-toimeksiannon osakkeelle, jota et omista. Järjestelmä tunnistaa tämän lyhyeksi myynniksi ja lainaa tarvittavat osakkeet taustalla. Näet salkussasi avoimen short-positiosi, esimerkiksi “-100 kpl Nokiaa”, joka indikoi, että olet myynyt 100 Nokian osaketta lyhyeksi (eli olet velkaa 100 osaketta, jotka sinun on myöhemmin ostettava takaisin).

Osakkeiden shorttaus onnistuu helpoiten suurten ja likvidien yhtiöiden osakkeilla. Suurten pörssiyhtiöiden osakkeita on yleensä saatavilla lainaksi, ja niillä on paljon päivittäistä kauppaa, mikä helpottaa position avaamista ja sulkemista haluttuun hintaan. Sen sijaan pienyhtiöiden tai erittäin harvoin vaihdettujen osakkeiden shorttaaminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta – et välttämättä saa lainattua kyseisiä osakkeita mistään, ja hintaliikkeet voivat olla arvaamattomia. Välittäjäsi voi antaa listan osakkeista, joita voi myydä lyhyeksi (ns. short list).

On myös hyvä tiedostaa, että perinteisen osakelainauksen lisäksi on olemassa muita tapoja hyötyä kurssilaskuista. Joidenkin sijoittajien sanastoissa puhutaan osake shorttauksesta myös silloin, kun käytetään johdannaisinstrumentteja:

• Myyntioptiot: Ostamalla myyntioption tietylle osakkeelle sijoittaja voi saada voittoa osakkeen hinnan laskiessa ilman että tarvitsee lainata osakkeita suoraan. Myyntioptio antaa oikeuden myydä osake tiettyyn hintaan tulevaisuudessa, joten jos markkinahinta putoaa alle tämän tason, option arvo nousee.
• Käänteiset ETF- ja sertifikaattituotteet: Nykyään on tarjolla pörssinoteerattuja rahastoja (ETF) ja sertifikaatteja, jotka jäljittelevät lyhyeksi myynnin tuottoa. Esimerkiksi bear-sertifikaatti tai käänteinen ETFnousee arvossa, kun kohde-etuutena olevan indeksin tai osakkeen hinta laskee. Näillä voi tavallinen sijoittajakin käytännössä “shortata” kohdetta ilman suoraa osakelainausta. On silti huomattava, että myös näihin tuotteisiin liittyy vivutusta ja riskejä.
• CFD-sopimukset: Hinnanerosopimukset (CFD, Contract for Difference) ovat eräs tapa ottaa short-positio. CFD:llä voi spekuloida osakkeen hinnan laskulla sopimalla välittäjän kanssa erotuksen maksamisesta. Jos hinta laskee, sijoittaja saa erotuksen voittona; jos nousee, hän maksaa erotuksen tappiona. CFD:issä on usein vipuvaikutus, mikä voi johtaa suuriin voittoihin tai tappioihin, mutta niiden etuna on, että et yleensä menetä enempää kuin sijoitettu summa.

Käytännön shorttaamisessa tulee kiinnittää huomiota myös aikatauluun. Lyhyeksi myynti on usein lyhytjänteinen strategia; harva sijoittaja pitää short-positioita auki vuosien ajan, koska kulut ja riskit kasaantuvat. Shorttaus vaatii aktiivista otetta: markkinaa on seurattava tiiviisti, ja usein on järkevää asettaa stop loss -toimeksianto (tappionpysäytys) rajoittamaan mahdollisia tappioita, jos kurssi liikkuu väärään suuntaan. Shorttaaja voi esimerkiksi päättää etukäteen, että jos osakkeen hinta nousee tietyn rajan yli, lyhyeksi myyty positio suljetaan automaattisesti ostamalla osakkeet takaisin (näin rajoitetaan pahimpia tappioita).

Miksi sijoittajat shorttaavat?

Shorttaaminen saattaa kuulostaa ensilukemalta erikoiselta: miksi kukaan haluaisi myydä osaketta, jota ei edes omista? Sijoittajat shorttaavat useista syistä, joista keskeisimpiä ovat tuoton tavoittelu laskumarkkinoilla, markkina-anomalioiden hyödyntäminen ja salkun suojautuminen.

• Voitontavoittelu kurssilaskusta: Ensisijaisesti shorttaamista käytetään tietenkin mahdollisten voittojen takia silloin, kun odotetaan kurssien laskevan. Jos sijoittaja on tehnyt huolellisen analyysin ja todennut esimerkiksi jonkin osakkeen hinnan nousseen perusteettoman korkealle (yliarvostus), shorttaus tarjoaa keinon ansaita tilanteessa, jossa hinta korjaantuu alemmas. Ilman shorttausta laskumarkkinassa sijoittaja voisi vain jäädä sivuun markkinoilta tai ostaa laskeneita osakkeita “alennusmyynnistä” odottaen nousun paluuta. Shorttaamalla sen sijaan voi tehdä tuottoa sillä hetkellä, kun kurssit laskevat, sen sijaan että vain kärsivällisesti odottaisi huonompien aikojen yli.
• Markkina-anomalioiden hyödyntäminen: Jotkut ammattimaiset sijoittajat ja erityisesti hedge-rahastot etsivät markkinoilta tilanteita, joissa arvopaperi on mielestään ylihinnoiteltu tai odottaa negatiivisia uutisia. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi heikkojen fundamenttien yritykset, kuplaantuneet toimialat tai vaikkapa kirjanpitorikollisuudesta epäillyt yhtiöt. Shorttaamalla tällaisten yhtiöiden osakkeita sijoittaja pyrkii hyötymään arvon korjaantumisesta alaspäin. Lyhyeksi myynnin on sanottu myös tuovan markkinoille järkeä: se voi osaltaan paljastaa ylihintaiset osakkeet ja tuoda esiin ongelmia, koska kun riittävän moni uskoo osakkeen olevan liian kallis ja shorttaa sitä, kurssi voi kääntyä laskuun kohti perustellumpaa tasoa.
• Salkun suojaaminen (hedging): Shorttaus ei ole aina pelkkää spekulointia; monesti sitä käytetään myös riskienhallintatyökaluna. Sijoittaja, jolla on esimerkiksi suuri salkku täynnä teknologiaosakkeita, saattaa pelätä markkinoiden yleistä laskua (vaikkapa talouskriisin uhatessa). Hän voi suojautua myymällä lyhyeksi vaikkapa teknologiaindeksin tai ostamalla käänteisen ETF:n kyseiselle sektorille. Jos markkina todella laskee, short-positiosta saatu voitto kompensoi osin salkun arvonlaskua. Tätä kutsutaan suojausstrategiaksi eli hedgaukseksi. Shorttaaminen on keskeinen työkalu monille hedge-rahastoille, jotka pyrkivät ns. absoluuttiseen tuottoon kaikissa markkinatilanteissa – hyödyntämällä sekä nousevia että laskevia kursseja.

On syytä korostaa, että shorttaaminen soveltuu parhaiten kokeneille sijoittajille, joilla on vankka ymmärrys markkinoista. Aloittelijalle lyhyeksi myynti voi olla vaarallinen houkutus, sillä potentiaalinen tuotto houkuttaa, mutta riskit voivat realisoitua yllättävän nopeasti.

Shorttauksen hyödyt

Shorttaaminen tarjoaa muutamia ainutlaatuisia etuja perinteiseen ”osta ja pidä” -sijoittamiseen verrattuna. Tässä keskeisimpiä shorttauksen hyötyjä:

• Mahdollisuus tuottoon laskumarkkinassa: Shorttauksen ehkä suurin hyöty on, että sillä voi tehdä voittoa silloinkin, kun markkinat laskevat. Osakemarkkinat eivät nouse loputtomasti – laskukaudet kuuluvat asiaan. Lyhyeksi myymällä sijoittaja voi saada tuottoa taantumassa tai kurssilaskujen aikana, eikä ole täysin riippuvainen nousumarkkinoista.
• Salkun suojaaminen: Kuten edellä todettiin, shorttausta voi käyttää suojaukseen. Jos sinulla on pitkä positio tietyllä sektorilla tai yksittäisessä osakkeessa, voit pienentää riskiä ottamalla samasta sektorista lyhyen position. Mahdollinen voitto short-puolelta tasapainottaa tappioita long-puolella.
• Markkinan tehokkuus: Shorttaajat omalta osaltaan lisäävät markkinoiden likviditeettiä ja tehokkuutta. Kun myös laskusuuntaan otetaan aktiivisesti näkemyksiä, hinnat voivat asettua oikealle tasolle nopeammin. Esimerkiksi merkittävät huonot uutiset yrityksestä näkyvät kurssissa nopeammin, kun shorttaajat reagoivat myymällä osaketta alas.
• Yliarvostettujen kohteiden hyödyntäminen: Shorttaus antaa työkalun hyötyä tilanteista, joissa näet selkeän yliarvostuksen. Jos muuten vain välttäisit kyseistä osaketta, shorttaamalla voit saada taloudellista hyötyä näkemyksestäsi, että ”kupla” puhkeaa.

On syytä huomioida, että vaikka hyödyt ovat houkuttelevia, ne eivät tule ilman kääntöpuolta. Jokainen yllä mainittu hyöty kulkee käsi kädessä riskin kanssa – esimerkiksi tuotto laskumarkkinasta on mahdollinen, mutta jos ajoitus on väärä, tappiot voivat olla huomattavia. Seuraavaksi käsitelläänkin shorttauksen riskit ja haitat.

Shorttauksen riskit

Shorttaus on strategia, johon liittyy poikkeuksellisen suuria riskejä. Tässä keskeiset shorttauksen riskit ja haittapuolet:

• Rajattomat tappiot: Toisin kuin perinteisessä osakesijoituksessa, shorttaajalla tappion mahdollisuudella ei ole ylärajaa. Osakkeen hinta voi nousta moninkertaiseksi, mikä tarkoittaa, että short-positiolla voit menettää moninkertaisesti alkuperäisen panoksesi. Esimerkiksi kuuluisa tapaus GameStopin osakkeesta vuonna 2021 osoitti, kuinka lyhyeksi myyneet sijoittajat kärsivät massiivisia tappioita, kun osakekurssi nousi räjähdysmäisesti vastoin odotuksia. Short squeeze -ilmiössä nousevat hinnat pakottavat shorttaajia ostamaan osakkeita takaisin paniikissa, mikä kiihdyttää kurssinousua entisestään ja pahentaa tappioita. Lisäksi shorttaajan teoreettinen maksimivoitto on rajallinen – osakkeen hinta voi pudota korkeintaan nollaan – kun taas nousulle ei ole ylärajaa.
• Vipuvaikutus ja velkavipu: Shorttaaminen on käytännössä velkavipuinen strategia – lainaat osakkeita ja käytännössä käytät luottoa. Tämä tarkoittaa, että pienikin kurssinousu voi syödä merkittävän osan vakuuksistasi. Jos osakkeen hinta nousee liikaa, välittäjä voi vaatia lisää vakuuksia (margin call) tai sulkea position automaattisesti tappiolla. Velkavivun vuoksi riskitaso on korkeampi kuin sijoitettaessa vain omalla pääomalla.
• Kulut ja ajoitustappioriski: Kuten mainittu, shorttaaja maksaa osakelainauksen korkoja ja mahdollisesti korvaa osinkoja. Ajan kuluminen työskentelee shorttaajaa vastaan: mitä pidempään pidät short-positiota, sitä enemmän kertyy kuluja. Jos kurssin lasku ei toteudu nopeasti, kulut voivat kerääntyä ja syödä voitot, vaikka olisit lopulta oikeassa suunnasta. Väärällä ajoituksella shorttaus muuttuu helposti tappiolliseksi pelkästään kustannusten takia, vaikka perusajatus olisi oikea.
• Rajoitukset ja likviditeetti: Kaikkia osakkeita ei voi vapaasti shortata. Joskus pörsseissä asetetaan väliaikaisia shorttausrajoituksia (esimerkiksi finanssikriisin aikana joitakin pankkiosakkeita kiellettiin shorttaamasta markkinoiden rauhoittamiseksi). Myös käytännössä saattaa käydä niin, että haluamiasi osakkeita ei ole saatavilla lainaksi. Lisäksi markkinoiden likviditeetti voi kuivua äkillisesti kriisitilanteessa – shorttaajan voi olla vaikeaa ostaa osakkeita takaisin, jos myyjiä ei löydy tai jos kaupankäynti keskeytetään, mikä voi johtaa hallitsemattomiin tappioihin.
• Emotionaalinen paine: Shorttaaminen on henkisestikin haastavaa. On sanonta, että ”markkinat voivat pysyä irrationaalisina pidempään kuin sinä pysyt maksukykyisenä”. Toisin sanoen, vaikka olisit analyysissäsi oikeassa, markkina voi silti jatkaa nousua (ja tuottaa sinulle tappiota) ennen kuin käänne tapahtuu. Shorttaajat kokevat usein voimakkaampaa stressiä seuratessaan nousevaa osakekurssia ja kasvavaa tappiota. Paine tehdä hätiköityjä liikkeitä tai sulkea positio huonolla hetkellä on suuri.

Yhteenvetona voidaan todeta, että shorttauksen riskit ovat huomattavat. On kriittistä käyttää riskienhallintaa – esimerkiksi Stop Loss -toimeksiantoja, järkevää positiokokoa ja tarvittaessa salkun hajauttamista – jos lähtee lyhyeksi myymään. Shorttaaminen ei missään nimessä sovi kaikille sijoittajille, ja kokeneetkin toimijat voivat joskus kärsiä merkittäviä tappioita sen parissa.

Yhteenveto

Shorttaaminen eli osakkeiden lyhyeksi myynti on edistynyt sijoitusstrategia, jossa pyritään hyötymään osakekurssien laskusta. Se toimii päinvastoin kuin perinteinen osakkeiden ostaminen: shorttaaja lainaa osakkeita, myy ne markkinoilla ja ostaa myöhemmin takaisin toivoen hinnan olevan alhaisempi. Shorttaus tarjoaa mahdollisuuden voittoihin myös laskusuhdanteessa ja toimii kokeneiden sijoittajien työkaluna esimerkiksi salkun suojaamiseen. Samalla se kuitenkin altistaa sijoittajan poikkeuksellisen suurille riskeille, sillä tappiot voivat ylittää alkuperäisen sijoituksen moninkertaisesti.

Aloittelevan sijoittajan kannattaa lähestyä shorttausta varoen – ensin on syytä ymmärtää perin pohjin, mitä shorttaus tarkoittaa, miten markkinat toimivat ja mitkä tekijät voivat aiheuttaa osakkeiden hintojen laskua tai nousua. Monille uusille sijoittajille on suositeltavampaa aloittaa yksinkertaisemmilla ja vähäriskisemmillä strategioilla – esimerkiksi indeksirahastoihin sijoittamalla – ennen kuin edes harkitsee lyhyeksi myyntiä. Shorttaaminen vaatii aktiivista seurantaa, markkinoiden tuntemusta ja rautaista kurinalaisuutta riskien hallinnassa. Kokeneelle sijoittajalle lyhyeksi myynti voi tarjota tehokkaan keinon hyödyntää eri markkinatilanteita, mutta menestyksekäs shorttaus on kaikkea muuta kuin helppoa.

Historiallisesti lyhyeksi myyntiä on harjoitettu jo vuosisatojen ajan, ja se on herättänyt keskustelua sijoittajien keskuudessa kautta aikojen. On myös hyvä mainita, että shorttaus herättää ajoittain keskustelua ja kiistoja markkinoilla. Joissakin tilanteissa pörssiviranomaiset ovat asettaneet väliaikaisia kieltoja lyhyeksi myynnille (esimerkiksi finanssikriisien aikana) hillitäkseen markkinoiden paniikkia. Toisaalta monet asiantuntijat katsovat, että shorttaajat edistävät markkinoiden tehokkuutta paljastamalla ylihinnoiteltuja osakkeita ja lisäämällä osakekaupan likviditeettiä. Lyhyeksi myynnillä on siis oma tärkeä roolinsa pörssiekosysteemissä, kunhan sijoittajat ymmärtävät siihen liittyvät riskit ja toimivat vastuullisesti.

Lopulta shorttaus on vain yksi työkalu sijoittajan työkalupakissa. Kuten kaikkiin sijoitusstrategioihin, siihenkin pätevät perusasiat: tee huolellinen taustatyö, hajauta riskisi ja älä riskeeraa enempää kuin mihin sinulla on varaa. Jos päätät kokeilla shorttaamista, aloita pienesti ja opettele kokeneempien neuvoista – markkinat voivat yllättää kokeneenkin konkarin.

Disclaimer: Tämä artikkeli on tarkoitettu tarjoamaan yleistä tietoa shorttaamisesta eikä sisällä sijoitusneuvontaa. Osakkeiden shorttaus on erittäin riskialtis strategia. Muista, että voit menettää enemmän kuin alkuperäisen sijoituksesi short-positiolla, ja kurssiliikkeet voivat olla voimakkaita ja arvaamattomia. Kysy tarvittaessa neuvoa talouden ammattilaiselta ennen lyhyeksi myyntiin ryhtymistä. Jokainen sijoittaja vastaa itse päätöstensä seurauksista. Muista myös, että aikaisemmat onnistumiset shorttauksessa eivät takaa tulevia tuottoja.