Suomalaiset ovat innostuneet viime vuosina entistä enemmän sijoittamisesta. Aiemmin suomalaisia verrattiin naapurimaa Ruotsin kansalaisiin ja heidän sijoitusaktiivisuuteensa, mikä oli huomattavasti korkeampi kuin suomalaisten. Ja vaikka suomalaiset ovat aktivoituneet entistä enemmän, olemme yhä kansakuntana selvästi ruotsalaisia perässä. Miksi sitten suomalaiset eivät ole innostuneet sijoittamisesta aiemmin? Syyt lienevät syvällä suomalaisuudessa ja lähihistoriassamme, mutta vähitellen sieltä pimeydestä on löydetty väyliä valoisampaan ajatteluun.
Samalla viime vuosina suomalaiset ovat muutenkin löytäneet internetin ihmeellisen maailman ja saaneet sitä kautta aivan uusia ajatuksia niin viihteestä kuin ansainnasta, on sitten kyse casino maailmasta, etäkaupasta tai tästä sijoittamisesta.
Hajauttaminen sijoittamisessa
Hajauttaminen on yksi sijoittamisen perusteista, ja mikäli sinä päädyt esimerkiksi rahastosijoittajaksi, tekee tuon hajauttamisen se taho, kuka hallinnoi rahastoa. Heilläkin on tavoitteena tietty tuottotaso, joka on myös ilmoitettu rahaston tiedoissa – toiset rahastot ovat maltillisia, mutta tarjolla on myös korkeamman riskin rahastoja.
Hajauttaminen siis tarkoittaa varojen sijoittamista useisiin eri kohteisiin sen sijaan, että keskittäisi kaikki varansa yhteen sijoitukseen kuten yhden yrityksen osakkeisiin. Tämä strategia vähentää yksittäisen sijoituksen epäonnistumisen vaikutusta koko sijoitussalkkuun. Hajauttamisen avulla voidaan suojautua markkinoiden heilahteluilta ja saavuttaa tasaisempi tuotto pitkällä aikavälillä.
Kun hajautat sijoitettavissa olevia varojasi, voit jakaa sijoituksensa esimerkiksi osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, kiinteistöihin ja raaka-aineisiin, rahastoihin – riippuen tietenkin siitä rahamäärästä, jolla lähdet liikkeelle. Tavoitteena on luoda salkku, joka ei ole liian riippuvainen yhdestä markkinasta tai omaisuusluokasta. Lisäksi hajauttamista voi tehdä myös maantieteellisesti sijoittamalla eri maiden ja alueiden markkinoille. Näin varmistetaan, että yhden talousalueen laskusuhdanne ei vaikuta liian voimakkaasti koko salkkuun. Ja luonnollisesti aikaa myöten voit ostaa lisää jotain tiettyä sijoitusinstrumenttia ja vähentää omistusta jostain toisesta – tätä kutsutaan aktiiviseksi sijoittamiseksi.
Miksi riskienhallinta on tärkeää?
Jos aloitat sijoittaminen rahastosijoittamisesta ja sen säästömuodoista, eli sijoitat esimerkiksi 50 euroa tai sata euroa kuukaudessa pankkisi palveluiden kautta rahastoihin, ovat riskisi kohtuullisen pienet, eikä sinun tarvitse liikaa miettiä riskienhallintaa, mutta siinä vaiheessa, kun aikaa on kulunut ja sinulla on tuhansien eurojen osake- ja rahastosijoituksia, on hyvä seurata aktiivisemmin markkinoiden tapahtumia ja miettiä omien sijoitusten riskitasoja.
Riskienhallinta on oman sijoittamisen kulmakivi, sillä se auttaa suojaamaan pääomaa ja varmistamaan pitkäjänteisen tuottopotentiaalin, mikä on sijoittamisen perusajatus. Siinä missä lotto ja kasinopelit ovat nopean voiton mahdollistajia, sijoittaminen perustuu aikaan ja pitkän ajan myötä nouseviin kursseihin, korkotuottoihin, osinkoihin yms. Ilman riskienhallintaa sijoittaja voi altistua merkittäville tappioille, jotka voivat vaarantaa taloudellisen tulevaisuuden. Etenkin aloittelevat sijoittajat saattavat tehdä virheen keskittämällä varansa vain yhteen osakkeeseen tai toimialaan, mikä voi johtaa huomattaviin tappioihin, jos markkinat eivät kehittykään odotetusti. Siksi tässäkin jutussa puhutaan nimenomaan hajauttamisesta – sanoohan vanha sanontakin, älä laita kaikkia munia samaan koriin.
Hyvin hajautettu salkku ei tarkoita, että riskiä ei olisi ollenkaan, mutta se pienentää merkittävästi yksittäisten sijoitusten aiheuttamia vaikutuksia. Lisäksi riskienhallinta auttaa sijoittajaa tekemään rauhallisempia päätöksiä markkinoiden heilahteluissa. Kun sijoittajalla on selkeä strategia riskienhallintaan, hän voi välttää hätiköityjä päätöksiä ja turhia myyntejä laskusuhdanteen aikana. On myös hyvä ymmärtää, että markkinat ovat eläväiset, ja tietyissä osioissa kuten kryptovaluutoissa muutokset voivat olla rajujakin – jos otat esimerkiksi Bitcoinin viime vuosien vaihtelut, huomaat, että siinä missä toiset sijoittajat ovat tehneet omaisuuksia, toiset ovat hävinneet eläkesäästönsä. Tämä on ollut ajallisen riskin hallintaan, oikeissa kohdissa tehtyjä ostoja ja myyntejä, ja siksi usein sanotaankin, että kryptovaluutat eivät ole aloittelijoille, tai sellaisille, jotka sijoittavat kaikki säästönsä. Kryptovaluutoissa on lähes yhtä suuri riskitaso kuin kasinopeleissä.
Hajauttamisen eri muodot
Hajauttaminen voidaan toteuttaa monella eri tavalla riippuen sijoittajan tavoitteista ja riskinsietokyvystä. Yksi tapa on omaisuusluokkien hajautus, jossa sijoitetaan erilaisiin kohteisiin, kuten osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja kiinteistöihin. Tämä auttaa tasaamaan riskiä, sillä eri omaisuusluokat reagoivat talouden muutoksiin eri tavoin. Esimerkiksi joukkovelkakirjat voivat tarjota turvaa silloin, kun osakemarkkinat laskevat. Osakkeissa taas löytyy monen eri tason ja alan osakkeita, joiden arvot liikkuvat markkinoilla eri lailla. Esimerkiksi teknologiasektorin ollessa laskusuhdanteessa terveydenhuollon tai kuluttajatuotteiden yritykset saattavat menestyä paremmin. Näin sijoittaja voi suojata salkkuaan toimialakohtaisilta riskeiltä.
Maantieteellinen hajautus tarkoittaa sijoitusten jakamista eri maiden ja alueiden markkinoille. Tämä strategia voi tarjota suojaa, jos yhden maan talous kohtaa ongelmia, kuten taantuman, poliittisen epävakauden tai valuuttakurssien heilahtelut. Sijoittamalla kehittyneille markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, sekä kehittyville markkinoille, kuten Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, voidaan hyödyntää eri talousalueiden kasvumahdollisuuksia ja vähentää aluekohtaista riskiä. Eri maiden osakkeet ja muut sijoitusmuodot ovat nykyään monilla Suomessakin toimivilla alustoilla, jopa oman pankkisi palveluiden kautta voit ostaa osakkeita useista pörsseistä.
Ajallinen hajauttaminen
Ajallisen hajauttamisen perusajatus on yksinkertainen: sen sijaan että sijoittaja laittaisi koko pääomansa markkinoille yhdellä kertaa, hän hajauttaa ostot pidemmälle ajanjaksolle. Tämä auttaa vähentämään markkina-ajotuksen riskiä, koska sijoitukset tehdään sekä markkinoiden nousu- että laskuvaiheissa. Tällöin sijoittaja välttää tilanteen, jossa hän ostaisi osakkeita tai muita sijoituksia juuri ennen markkinoiden romahdusta. Pankkien ja esimerkiksi Nordnetin tarjoavat kuukausimalliset säästämisen muodot rahastoihin ovat juuri hyviä esimerkkejä helposta ja pieniriskisestä ajallisen hajauttamisen sijoitusmallista.
Ajallinen hajauttaminen perustuu siihen, että markkinat liikkuvat sykleittäin – matalasuhdannetta seuraa nousu, nousua lasku jne. Koska markkinoiden lyhyen aikavälin kehitystä on vaikea ennustaa, säännöllinen sijoittaminen mahdollistaa keskimääräisen ostohinnan tasaamisen. Tämä on erityisen hyödyllistä aloitteleville sijoittajille, jotka eivät halua altistua suurille markkinaheilahteluille heti sijoitusuransa alussa. Aloittelevat sijoittaja ei myöskään osaa katsoa markkinoiden impulsseja ja analysoida niitä oikeaan suuntaan – eli pitäisikö ostaa ja myydä. Aloitteleva sijoittaja myös usein seuraa jopa liian tarkkaan yksittäisiä osakkeita huomaamatta kokonaisuuksia.
Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoitukset tehdään säännöllisin väliajoin esimerkiksi kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Tyypillinen tapa toteuttaa ajallista hajauttamista on sijoittaa kiinteä summa rahaa esimerkiksi joka kuukausi osakkeisiin tai rahastoihin – sopimuksella oman pankin tai sijoituspalvelun kanssa. Tällöin sijoittaja ostaa enemmän osuuksia silloin, kun hinnat ovat alhaalla, ja vähemmän silloin, kun hinnat ovat korkealla – yksinkertaista ja toimivaa. Palvelun kautta tämä tapahtuu automaattisesti, ja palvelun omat sijoitusasiantuntijat hoitavat sijoituksia, joissa oma sijoituksesi on vain yksi osa isompaa rahastosalkkua.
Yksi ajallisen hajauttamisen suurimmista eduista on se, että se poistaa tarpeen yrittää ennustaa markkinoiden liikkeitä. Useimmat sijoittajat eivät onnistu jatkuvasti ostamaan halvalla ja myymään kalliilla, joten ajallinen hajauttaminen antaa turvaa markkinoiden epävarmuutta vastaan.
Toinen merkittävä hyöty on psykologinen: et joudu stressaamaan markkinoiden lyhyen aikavälin vaihteluista, koska he tiedät, että sijoituksia tehdään tasaisesti ajan myötä. Tämä vähentää riskiä tehdä hätiköityjä päätöksiä ja mahdollistaa rationaalisemman lähestymistavan sijoittamiseen. Tämä myös antaa sijoittajalle mahdollisuuden keskittyä kaikkeen muuhun, ja antaa palvelun hoitaa sijoittamisen – esimerkiksi juuri edellä mainituilla rahastosopimuksilla.
Ajallinen hajauttaminen vs. kertaluonteinen sijoitus
Monet sijoittajat pohtivat, onko ajallinen hajauttaminen parempi vaihtoehto kuin kertasijoitus. Tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä markkinat tuottavat yleensä positiivista tuottoa, mikä tarkoittaa, että kertasijoitus voi tarjota suuremmat tuotot, jos markkinat nousevat sijoituksen jälkeen. Isommalla riskillä voi kerätä ensin varoja ja sijoittaa kaiken kerralla nousussa olevaan osakkeeseen ja hyvällä onnella saat parissa päivässä kymmenien prosenttien voiton – tai sitten huomaat sijoittavasi aivan väärällä hetkellä ja huomaat sijoituksesi arvon menevän vauhdilla alaspäin.
Kukaan ei voi koskaan olla 100 % varma, mitä sijoitusmarkkinoilla tapahtuu huomenna.
