Maailman rikkain maa – katsaus maailman rikkaimpiin maihin ja suurimpiin talouksiin

Eri näkökulmia maailman rikkaimpaan maahan

Mikä on maailman rikkain maa? Kysymys vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta vastaus riippuu siitä, millä mittarilla rikkautta mitataan. Yleisimmät tavat tarkastella maiden vaurautta ovat bruttokansantuote (BKT) sekä BKT asukasta kohden. Jotkut saattavat tarkoittaa maailman rikkaimmalla maalla sitä valtiota, jolla on suurin kansantalous (korkein kokonais-BKT). Toiset taas mieltävät rikkaimmaksi maaksi sen, jossa keskimääräinen elintaso on korkein eli BKT per capita on suurin.

Lisäksi on huomioitava ostovoimapariteetti (PPP), joka huomioi hintatason erot maiden välillä. Eri mittarit voivat antaa erilaisia tuloksia: yksi maa voi olla taloudeltaan maailman suurin, mutta silti kansalaisillaan keskimäärin vähemmän varallisuutta kuin pienemmällä maalla, jossa on vähemmän asukkaita mutta korkea tulotaso. Tässä artikkelissa perehdytään molempiin näkökulmiin – tarkastelemme sekä maailman rikkaimpia valtioita asukaskohtaisen vaurauden perusteella että maailman suurimpia talouksia kokonaisuutena. Pidämme luvut ajan tasalla ja tuomme esiin tärkeät vuodet näkyvästi, jotta kuva maailman rikkaimmista maista vuonna 2025 on mahdollisimman selkeä.

Mikä on maailman rikkain maa vuonna 2025?

Yksiselitteistä ykköstä on vaikea nimetä ilman määrittelyä, mutta tuoreimpien tilastojen valossa maailman rikkain maa vuonna 2025 on seuraava:

• Luxemburg on monien mittareiden mukaan maailman rikkain valtio asukasta kohden. Tämän pienen eurooppalaisvaltion nimellinen BKT henkeä kohti on vuonna 2025 noin 140 000 Yhdysvaltain dollaria. Se on selvästi korkeampi kuin missään muussa isommassa maassa, mikä kertoo luxemburgilaisten poikkeuksellisen korkeasta keskimääräisestä tulotasosta.
• Yhdysvallat puolestaan on maailman suurin talous kokonais-BKT:lla mitattuna. Yhdysvaltojen talouden kokoon huikea – vuonna 2025 maan bruttokansantuote on arviolta noin 30 biljoonaa (30 000 miljardia) USD. Se tekee Yhdysvalloista maailman suurimman talouden, vaikka väestöä kohden Yhdysvallat ei yllä ihan terävimpään kärkeen.

Toisin sanoen, maailman rikkain maa riippuu tarkastelutavasta. Luxemburg on rikkain maa asukaskohtaisen varallisuuden mittarilla, kun taas Yhdysvallat on rikkain maa talouden kokonaisvolyymin perusteella. Seuraavaksi pureudumme tarkemmin näihin kahteen näkökulmaan: mitkä ovat maailman rikkaimmat maat BKT per capita -lukujen valossa ja mitkä taas ovat maailman suurimmat taloudet kokonais-BKT:lla mitattuna vuonna 2025.

Maailman rikkaimmat maat asukasta kohden (BKT per capita)

Yhden maan vaurautta ja elintasoa kuvataan usein BKT:lla asukasta kohden. Tämä mittari kertoo, kuinka paljon taloudellista tuotantoa (tai tuloja) keskimäärin yhtä asukasta kohti syntyy vuodessa. Korkea BKT per capita viittaa yleensä korkeaan keskimääräiseen elintasoon. Alla on listattu maailman rikkaimmat maat vuonna 2025 asukaskohtaisen BKT:n perusteella (USD per henkilö vuodessa):

1. Luxemburg – noin 140 000 $ per asukas
2. Sveitsi – noin 110 000 $ per asukas
3. Irlanti – noin 107 000 $ per asukas
4. Singapore – noin 94 000 $ per asukas
5. Norja – noin 90 000 $ per asukas
6. Islanti – noin 90 000 $ per asukas
7. Yhdysvallat – noin 89 000 $ per asukas
8. Qatar – noin 73 000 $ per asukas
9. Tanska – noin 72 000 $ per asukas
10. Australia – noin 68 000 $ per asukas

(Huom: Luvut on pyöristetty ja perustuvat vuoden 2024–2025 tilastoihin. Vertailun vuoksi Suomen BKT per capita on noin 55 000 $ luokkaa, eli Suomi kuuluu vauraiden maiden joukkoon, vaikkakin selvästi perässä yllä mainittuja kärkisijoja.)

Maailman rikkaimmat valtiot tällä mittarilla ovat tyypillisesti pieniä, kehittyneitä maita. Listan kärjessä on useita Euroopan maita sekä muutama vauras Aasian ja Lähi-idän valtio. On kiinnostavaa, että Yhdysvallat – väkiluvultaan ja taloudeltaan valtava maa – yltää myös top 10 -listalle asukaskohtaisessa vauraudessa (sijalle 7). Tämä kertoo Yhdysvaltojen korkeasta keskimääräisestä tulotasosta, vaikka maan tulonjaossa onkin suuria eroja yksilöiden välillä.

Luxemburgin ykkössija ei ehkä tule yllätyksenä. Luxemburg on Euroopan rikkaimpia maita ja tunnettu finanssikeskus. Maan vauraus kumpuaa muun muassa laajasta pankkisektorista ja finanssialan palveluista. Pieni väkiluku (noin 645 000 asukasta) yhdistettynä suureen rahoitusalan tuottamaan BKT:hen nostaa asukaskohtaisen tulotason poikkeuksellisen korkeaksi. Luxemburg houkuttelee ulkomaisia yrityksiä ja varakkaita yksilöitä esimerkiksi verotuksellisilla eduilla – maa tunnetaan veroparatiisinomaisesta ympäristöstä, mikä on tuonut paljon varoja sen rajojen sisälle.

Sveitsi ja Norja ovat niin ikään listan kärkisijoilla ja edustavat vauraita eurooppalaisia talouksia. Sveitsin korkea BKT per capita (yli 100 000 $) selittyy maan vahvalla pankki- ja finanssialalla sekä korkean arvonlisän teollisuudella (kuten lääketeollisuus, koneenrakennus ja luksustuotteet). Sveitsissä on myös erittäin koulutettu työvoima ja pitkät perinteet varallisuuden kasaamisessa (mm. yksityispankkien kautta). Norjan rikkaus perustuu paljolti maan runsaisiin öljy- ja kaasuvaroihin. Vauraus on kanavoitu Norjassa osin valtion öljyrahastoon, jolla turvataan tulevien sukupolvien hyvinvointia. Öljyn ja kaasun ansiosta Norjalla on ollut varaa ylläpitää korkeaa elintasoa ja kattavaa hyvinvointivaltiota, vaikka öljyn hinnan vaihtelut ovatkin vaikuttaneet BKT per capita -lukuihin. (Norjan tulotaso on itse asiassa hieman laskenut huippuvuosista; esimerkiksi vuonna 2013 Norjan BKT/asukas oli yli 100 000 dollaria, mutta maailmanmarkkinoiden muutokset pudottivat sen nykyiselle noin 90 000 $ tasolle.)

Irlanti on mielenkiintoinen tapaus rikkaimpien maiden joukossa. Irlanti nousee yllälistatuissa tilastoissa kolmen parhaan joukkoon, mikä voi yllättää monet. Maan noin 107 000 $:n BKT per capita on osittain seurausta siitä, että monet kansainväliset suuryritykset, erityisesti teknologiasektorilla, ovat sijoittaneet Euroopan pääkonttoreitaan Irlantiin. Irlannin alhainen yritysverokanta on houkutellut Applea, Googlea, Facebookia ja muita jättiläisiä kirjaamaan tulojaan maahan. Tämä monikansallisten yhtiöiden tuoma lisä BKT:hen nostaa asukaskohtaisen keskiarvon korkeaksi. On kuitenkin huomattava, että suuri osa tästä tuotosta virtaa lopulta ulkomaille yritysten omistajille, eli se ei täysin kuvaa irlantilaisten kotitalouksien todellista ostovoimaa. Irlannin oma hallituskin julkaisee vaihtoehtoista ”modifioitua BKT” -mittaria, joka eliminoi näiden ylikansallisten yritysjärjestelyjen vaikutusta. Joka tapauksessa, tilastojen valossa Irlanti on yksi maailman rikkaimmista maista, vaikkakin maan talousluvut ovat rakenteeltaan poikkeukselliset.

Singapore ja Qatar edustavat kahta erilaista vaurauden lähdettä listalla. Singapore on kaupunkivaltio ja merkittävä talouskeskus Aasiassa. Vuonna 2025 Singaporen BKT per capita lähentelee 95 000 dollaria. Singapore on vaurastunut huomattavasti viime vuosikymmeninä keskittymällä teknologiaan, finanssipalveluihin ja kaupankäynnin solmukohtana toimimiseen. Maan vakaa liiketoimintaympäristö, korkea koulutustaso ja strateginen sijainti ovat tehneet siitä yhden Aasian rikkaimmista valtioista. Qatar puolestaan on vauras Lähi-idän maa, jonka rikkaus perustuu valtaviin maakaasu- ja öljyvaroihin. Qatarin asukasluku on pieni (noin 3 miljoonaa, joista suuri osa ulkomaistyöläisiä), ja energiasektorin tulot jaetaan suhteellisen harvalle kansalaiselle – näin BKT per asukas nousee erittäin korkeaksi (~70 000 $). Öljyn ja kaasun hinnan vaihtelut voivat tosin heilutella Qatarin lukuja vuosittain. Qatar oli vielä 2010-luvulla usein maailman rikkain maa tilastoissa, mutta esimerkiksi öljyn hinnan lasku ja muiden maiden nousu ovat sittemmin tiputtaneet sitä sijoituksissa hieman alaspäin.

On syytä huomioida, että monet rikkaimmat valtiot listan kärjessä ovat pieniä maita tai kaupunkivaltioita. Esimerkiksi Luxemburg, Singapore, Qatar, Islanti ja Monaco ovat kaikki väkiluvultaan pieniä. Pienessä maassa jokin yksittäinen tuottava sektori (kuten finanssiala tai luonnonvara) voi nostaa kansantalouden kokonaistuotannon henkeä kohden hyvin korkeaksi. Toisaalta pienet maat voivat myös toimia veroparatiiseina tai erikoistua kapealle talouden alalle, mikä vääristää BKT per capita -lukua ylöspäin. Monaco on tästä ääriesimerkki – tämä Etelä-Ranskan rannikolla sijaitseva minivaltio on superrikkaiden suosima asuinpaikka verovapauden ansiosta. Monaco on vuodesta toiseen keikkunut maailman rikkaimpien maiden kärjessä: vielä vuoden 2022 tiedoilla Monacon asukaskohtainen BKT oli noin 240 000 $, mikä teki siitä tuolloin maailman rikkaimman maan. Monacon luku on kuitenkin laskennallinen erikoisuus; se jätetään monista vertailuista pois, koska Monaco on niin poikkeuksellinen tapaus (ja virallista dataa julkaistaan harvemmin). Samoin Liechtenstein – pikkuruinen alppivaltio – ylsi vuonna 2022 arviolta noin 187 000 dollarin BKT:hen per asukas, jolla se oli heti Monacon jälkeen maailman toiseksi rikkain maa. Nämä mikrovaltiot osoittavat, että huipulla on usein erikoistapauksia. Usein kansainväliset tilastot ja listaukset keskittyvätkin itsenäisiin valtioihin, joilta on saatavilla luotettavat tiedot – tämän vuoksi esimerkiksi Macao, Monaco ja Liechtenstein saatetaan jättää pois virallisista top 10 -listoista, vaikka ne periaatteessa olisivat kärjessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maailman rikkaimpien maiden listalla asukasta kohden mitattuna korostuvat Runsaat luonnonvarat (öljy, kaasu), vahva finanssisektori, tai muut erikoistekijät. Listan maat ovat kaikki kehittyneitä talouksia, joilla on korkea tuottavuus ja suhteellisen pieni väestö. On myös tärkeää muistaa, että BKT per capita on keskiarvo: se ei kerro tuloeroista tai varallisuuden jakaantumisesta maan sisällä. Esimerkiksi Bruneissa (joka usein on top 20 -rikkaimpien maiden joukossa) on korkea keskimääräinen tulotaso öljyn ansiosta, mutta silti osa väestöstä elää varsin vaatimattomasti. Samoin Yhdysvalloissa korkea BKT/asukas kätkee alleen sen, että maan sisällä tulonjako on epätasaisempaa kuin monissa pienemmissä hyvinvointivaltioissa. Niinpä ”rikkaus” voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla – esimerkiksi medianitulo, inhimillinen kehitys (HDI) tai kansalaisten kokema hyvinvointi antavat toisenlaista perspektiiviä. Tästä huolimatta, BKT per capita on vakiintunut ja helppo tapa vertailla maiden vaurautta, ja sillä mittarilla Luxemburg pitää kärkipaikkaa vuonna 2025.

Maailman suurimmat taloudet (kokonais-BKT) vuonna 2025

Toinen tapa tarkastella maiden rikkautta on katsoa kokonaistuotantoa, eli absoluuttista bruttokansantuotetta. Suurimman BKT:n maat voidaan ajatella maailman rikkaimmiksi maiksi siinä mielessä, että niillä on eniten taloudellista valtaa ja resursseja globaaleilla markkinoilla. Suuren väestön maat dominoivat tässä vertailussa. Tässä ovat maailman suurimmat taloudet vuonna 2025 nimellisellä bruttokansantuotteella mitattuna:

1. Yhdysvallat – noin 30,6 biljoonaa $ (30 600 000 000 000 $)
2. Kiina – noin 19,4 biljoonaa $
3. Saksa – noin 5,0 biljoonaa $
4. Japani – noin 4,3 biljoonaa $
5. Intia – noin 4,1 biljoonaa $

Näiden jälkeen seuraavaksi suurimmat taloudet maailmassa ovat Iso-Britannia (~4,0 biljoonaa USD), Ranska (~3,4 biljoonaa), Italia (~2,5 biljoonaa), Kanada (~2,3 biljoonaa) ja Brasilia (~2,2 biljoonaa) sekä lähes samankokoisena Venäjä (~2,2–2,5 biljoonaa USD arviosta riippuen). Nämä luvut perustuvat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin viimeisimpiin arvioihin vuosille 2024–2025.

On selvää, että Yhdysvallat ja Kiina ovat omaa luokkaansa talouden kokonaistuotannossa. Yhdysvallat on pitänyt ykköspaikkaa maailman suurimpana taloutena jo yli sadan vuoden ajan. Maan talous on monipuolinen ja innovatiivinen: palvelusektori (esim. rahoitus, teknologia, terveydenhuolto) on valtava, ja lisäksi Yhdysvalloilla on merkittävä teollinen pohja sekä rikkaat luonnonvarat. Kiina on puolestaan kasvanut huimaa vauhtia: vielä 1990-luvun lopulla Kiina ei ollut kärkijoukoissa, mutta vuonna 2010 se nousi maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi ja on vakiinnuttanut paikkansa sillä sijalla. Kiinan BKT on tällä haavaa noin kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen BKT:sta, mutta Kiinan talouskasvu on yleensä ollut nopeampaa. Monet asiantuntijat ennakoivat, että Kiina saattaa ohittaa Yhdysvallat absoluuttisessa talouskoossa jossain vaiheessa 2030-luvulla, jos kasvutrendit jatkuvat. On kuitenkin huomattava, että Kiinassa on yli nelinkertainen väestö Yhdysvaltoihin verrattuna – joten vaikka kokonais-BKT lähestyisi Yhdysvaltojen tasoa, rikkaus per asukas jää Kiinassa yhä selvästi alemmaksi (Kiinan BKT per capita on noin 13 000 $ nimellisesti ja ~38 000 $ ostovoimakorjattuna, mikä on vain murto-osa esimerkiksi Luxemburgin tai Yhdysvaltojen vastaavasta).

Saksa on maailman kolmanneksi suurin talous ja Euroopan rikkain maa talouden kokonaistuotannolla mitattuna. Saksan noin 5 biljoonan dollarin talous on Euroopan teollisuuden veturi – maa on tunnettu autojen, koneiden, kemikaalien ja korkealaatuisten vientituotteiden valmistajana. Saksan asema Euroopan talousmoottorina on vankka, vaikka sen väestö on vain ~84 miljoonaa (merkittävästi pienempi kuin Yhdysvaltojen tai Kiinan). Saksan haasteina ovat väestön ikääntyminen ja työvoimapula, jotka voivat jarruttaa kasvua tulevina vuosikymmeninä.

Japani on neljänneksi suurin talous, ja sen BKT on noin 4,3 biljoonaa dollaria. Japani oli pitkään maailman toiseksi suurin talous ennen kuin Kiina kiri ohi. Vaikka Japanin väestö on pienempi (noin 125 miljoonaa) kuin Yhdysvaltojen, sen talous on erittäin kehittynyt ja tuottava. Japani on teknologian ja autoteollisuuden kärkimaa, ja sillä on vahvat brändit globaalisti. Haasteena Japanilla on erittäin vanheneva väestö ja heikko syntyvyys, mikä on johtanut työikäisen väestön vähenemiseen.

Intia on sijalla viisi, ja tämä on merkittävä kehityskulku: Intia ohitti muutama vuosi sitten entisen siirtomaaisäntänsä Britannian talouden koossa. Intian talous on nyt yli 4 biljoonan dollarin suuruinen. On syytä huomata, että Intian väkiluku ylitti hiljattain Kiinan väestön – yli 1,4 miljardia ihmistä – joten asukaskohtaisesti Intia on yhä paljon köyhempi (n. 2 800 $ per capita). Kuitenkin Intian nopea talouskasvu (5–7 % luokkaa vuodessa) nostaa maan globaalia asemaa kohisten. Intia on monipuolinen talous: perinteisen maatalouden rinnalle on noussut maailmanluokan IT- ja palvelusektori, ja maassa on myös laajaa teollisuustuotantoa. Jos Intian kasvu jatkuu, se saattaa tulevina vuosikymmeninä nousta listalla korkeammallekin.

Euroopan rikkaimmat maat talouden koon osalta Saksan jälkeen ovat Ranska, Iso-Britannia ja Italia, jotka tulivat sijoille 6–8 maailmanlaajuisesti. Yksittäisenä valtiona Britannia (UK) on noin 3,9 biljoonan dollarin talous, Ranska 3,4 biljoonan ja Italia 2,5 biljoonan. Euroopan unioni kokonaisuutena olisi noin 17 biljoonan dollarin talous, haastajanaan Yhdysvallat ja Kiina globaalissa mittakaavassa. Venäjän talous on paljon pienempi kuin EU-maiden suurimpien, vaikka pinta-alaltaan Venäjä on maailman suurin maa. Venäjän nimellinen BKT on ollut parin biljoonan dollarin luokkaa; se kärsi 2010-luvulla talouspakotteista ja öljyn hinnan laskusta, mutta myös ruplan valuuttakurssin vaihtelut vaikuttavat sen dollarimääräiseen BKT:hen.

On tärkeää huomioida, että valuuttakurssit ja taloussyklit vaikuttavat suuriin talouksiin eri tavoin. Ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna maiden välisten talouksien erot tasoittuvat jonkin verran: esimerkiksi Kiinan talous on jo maailman suurin PPP-mittarilla (yli 40 biljoonaa kansainvälistä dollaria), ja Intia nousee PPP-luvulla kolmen parhaan joukkoon (yli 17 biljoonaa, eli noin nelinkertainen sen nimelliseen BKT:hen verrattuna). PPP huomioi maiden hintatasot – kehittyvissä maissa paikalliset palvelut ja hyödykkeet ovat halvempia, joten samalla dollarilla saa enemmän. Tässä artikkelissa olemme kuitenkin keskittyneet enimmäkseen nimelliseen BKT:hen, joka käyttää valuuttamarkkinoiden kurssia mittarina (koska se on yleisin tapa kuvata talouden kokoa kansainvälisesti).

Yhteenvetona: Yhdysvallat on edelleen maailman rikkaimmaksi valtioksi luonnehdittava, jos tarkoitetaan talouden kokonaisvolyymia ja vaikutusvaltaa. Kiina seuraa kakkosena ja kaventaa eroa vähitellen. Kärkikymmenikköön mahtuu lisäksi kolme Euroopan maata (Saksa, UK, Ranska), kaksi Aasian taloutta (Japani, Intia) sekä Kanadan, Brasilian ja Venäjän kaltaiset suuret maat. Nämä maailman suurimmat taloudet ovat ne pelaajat, jotka pitkälti määrittelevät maailmantalouden suunnan. Niiden varallisuus ei välttämättä jakaudu tasan kansalaisten kesken, mutta valtiona niillä on käytössään eniten resursseja.

Euroopan rikkaimmat maat – huipulla Luxemburg

Erityinen huomio on syytä kiinnittää Eurooppaan, koska useat maailman rikkaimmat maat sijaitsevat juuri Euroopan maanosassa. Kuten edellä todettiin, Luxemburg on nykyään sekä Euroopan että koko maailman rikkain maa BKT per capita -mittarilla. Piskuinen Luxemburg on vauraudessaan omaa luokkaansa Euroopassa: vuonna 2025 sen talous tuottaa reilusti yli 150 000 USD per asukas ostovoimakorjattuna (ja ~140 000 $/asukas nimellisesti).

Muita Euroopan rikkaimpia maita asukaskohtaisessa vertailussa ovat Sveitsi ja Norja, jotka molemmat ylittävät 90 000 dollarin rajan per henkilö. Sveitsi on EU:n ulkopuolinen maa mutta keskeinen osa Euroopan taloutta, tunnettu vakaudestaan ja varallisuudestaan. Norja kuuluu Eurooppaan (mutta ei euroalueeseen), ja sen öljyvarat tekevät siitä rikkaan poikkeuksen Pohjoismaissa. Islanti ja Tanska yltävät myös korkealle – ne ovat hieman pienempiä talouksia kokonaisuudessaan, mutta asukaskohtaisesti niiden tulot kuuluvat maailman huippuun (Islannissa ~90 000 $, Tanskassa ~72 000 $ per capita). Ruotsi ja Alankomaat mainitaan usein Euroopan vauraimpien maiden joukossa, ja nekin sijoittuvat globaalissa vertailussa kärkipäähän (noin 55 000–60 000 $ per asukas). Irlanti on EU-maa, joka erottuu Euroopassa toiseksi korkeimmalla BKT/asukas-luvullaan Luxemburgin jälkeen – tosin, kuten aiemmin käsiteltiin, Irlannin tilastot sisältävät paljon monikansallisten yhtiöiden tulouttamaa voittoa.

Entä kuinka Suomi sijoittuu Euroopan mittakaavassa? Suomi on vauras hyvinvointivaltio, mutta Euroopan rikkaimpien maiden joukkoon me emme aivan yllä tilastollisesti. Suomen BKT asukasta kohti on noin 55–60 tuhannen dollarin tuntumassa, mikä on hieman alempi kuin esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan, mutta samaa luokkaa kuin vaurailla Länsi-Euroopan mailla keskimäärin. Suomi on siis ehdottomasti maailman rikkaimpien maiden ylemmässä kolmanneksessa, vaikkei kilpailekaan kärkisijoista Luxemburgin tai Sveitsin kanssa. Euroopan unionin keskiarvo on noin 43 000 USD per capita, joten Suomi ylittää EU-keskiarvon selvästi. On huomionarvoista, että moni Itä-Euroopan maa on vaurastunut kohisten 2000-luvulla, mutta länsieurooppalaiset taloudet pitävät yhä kärkisijat. Euroopan rikkaimpien maiden listalla toistuvat pienet finanssi- ja palveluvetoiset taloudet sekä pohjoismaisen hyvinvointimallin öljy- tai teollisuusvetoiset esimerkit.

Jos tarkastelemme Euroopan maita talouden kokonaiskoossa, Saksa on selkeä ykkönen – Saksan ~5 biljoonan dollarin talous on Euroopan suurin. Sitä seuraavat Ranska, Iso-Britannia ja Italia, jotka kaikki ovat edellä vaikkapa Brasiliaa tai Kanadaa globaalisti. Tämä kertoo, että Euroopan suuret valtiot ovat yhä talousmahdeiltaan maailman kärkeä. Kuitenkin yksittäisen kansalaisen näkökulmasta rikkaimpia valtioita ovat useimmiten pienemmät maat, joissa talouden tuotos jakautuu pienelle populaatiolle.

Muuttuvat talousasetelmat ja tulevaisuuden näkymät

Maailman rikkaimpien maiden ranking ei ole pysyvästi kiveen hakattu – talousasetelmat muuttuvat ajan myötä. Esimerkiksi historiallisesti Yhdysvallat ohitti aikanaan (noin vuonna 1916) Britannian maailman suurimpana taloutena, ja Kiina on puolestaan noussut muutamassa vuosikymmenessä keskikastista aivan kärjen tuntumaan. Intia on nousemassa nopean kasvun ansiosta yhä korkeammalle sijalle kokonaistaloudessa, mikä heijastaa laajemmin kehittyvien maiden nousua. Toisaalta jotkin perinteisesti rikkaat maat ovat pudonneet sijalla tai parilla: esimerkiksi Japani on liukunut toiselta sijalta neljännelle sijalle noin 30 vuodessa lähinnä talouskasvun hidastumisen seurauksena.

Myös asukaskohtaisessa vauraudessa tapahtuu liikehdintää. 2000-luvun alkuvuosina Qatar ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat (Dubai/Abu Dhabi) kilpailivat kärkisijoista BKT/asukas-tilastoissa öljy- ja kaasubuumin takia. Sittemmin korkean teknologian ja finanssialan merkityksen kasvu on nostanut esimerkiksi Singaporen ja Irlanninennennäkemättömän korkealle listalla. Yhdysvallat nousi ensimmäistä kertaa top 10 -rikkaimpien maiden joukkoon asukaskohtaisessa tuloksessa 2020-luvun taitteessa, osin vauhdittuneen talouskasvun ja vahvan dollarin ansiosta. Samaan aikaan eräät perinteiset vauraat maat, kuten Arabiemiirikunnat ja Brunei, ovat pudonneet muutaman pykälän, kun niiden BKT per capita ei ole kasvanut yhtä nopeasti tai niiden tilastoja varjostavat tuloerot.

On myös uusia tulokkaita: Guyana Etelä-Amerikassa on tuore esimerkki maasta, jonka talous on räjähdysmäisessä kasvussa. Guyanasta löytyi vuonna 2015 suuret öljyvarat, ja maa on alkanut hyödyntää niitä. Guyanan BKT kasvaa parhaillaan kymmeniä prosentteja vuodessa; vaikka lähtötaso oli alhainen, öljytulot ovat nostaneet maan BKT/asukas-lukua dramaattisesti. Vuonna 2010 Guyana oli yksi läntisen pallonpuoliskon köyhimpiä maita (~$5 000 per capita), mutta vuoteen 2025 mennessä se lähestyy jo vauraiden maiden tasoa (useiden kymmentuhansien dollareiden luokkaa asukasta kohden ostovoimakorjattuna). Tämä kertoo siitä, että luonnonvarat voivat muuttaa pienen maan kohtalon nopeasti. Toki haasteena on ns. resurssikirouksen välttäminen – pelkkä öljyrikkaus ei automaattisesti tee kaikista kansalaisista vauraita pitkällä tähtäimellä, ellei tuloja hallinnoida viisaasti.

Maailman talouden myllerrykset – kuten pandemiat, sodat ja teknologiset muutokset – voivat myös vaikuttaa maiden vaurausjärjestykseen. Esimerkiksi COVID-19-pandemia vuonna 2020 aiheutti kaikkien maiden BKT:hen notkahduksen, mutta varakkaat maat elvyttivät talouksiaan voimakkaasti. Vuosien 2021–2022 talouden elpyminen nosti joitain maita listalla ylös: Yhdysvaltojen vahva elvytys ja teknologiajättien menestys kasvatti sen BKT:ta reippaasti, kun taas öljyn hinnan romahdus pudotti väliaikaisesti öljyriippuvaisia talouksia. Vuonna 2022 alkanut Ukrainan kriisi ja sen vaikutukset energiamarkkinoihin puolestaan nostivat esimerkiksi Norjan kaasutuottoja (vahvistaen sen kauppatasetta) ja toisaalta leikkasivat joidenkin Euroopan maiden kasvua.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että maailman rikkaimmat maat -asetelma on suhteellisen vakaa kärjen osalta – suurimmat länsimaat ja tietyt pienet vauraat valtiot pitävät pintansa – mutta reunamilla tapahtuu liikettä. Kehittyvät taloudet pyrkivät vaurastumaan ja kipuamaan listalla ylöspäin. Myös valuuttakurssien heilahtelut voivat vuodesta toiseen vaikuttaa nimellisiin dollarimääriin: esimerkiksi jos euro heikkenee dollariin nähden, euromaat näyttävät tilastoissa hetkellisesti köyhemmiltä dollarimääräisesti, vaikkei todellinen elintaso laskisi. Siksi on aina hyvä katsoa pidemmän aikavälin trendejä.

Yhteenveto: maailman rikkain maa ja globaalin varallisuuden jakauma

Lopuksi kiteytetään keskeiset havainnot. Maailman rikkain maa riippuu mittarista, mutta vuonna 2025 seuraavat yleistykset pitävät paikkansa:

• Luxemburg on maailman rikkain valtio henkeä kohti mitattuna. Luxemburgilaisilla on keskimäärin korkeampi tulotaso kuin minkään muun itsenäisen valtion kansalaisilla. Muita kärkisijoja asukaskohtaisessa vauraudessa pitävät Sveitsi, Irlanti, Norja, Singapore ja Qatar – sekä muutamat erityistapaukset kuten Monaco ja Liechtenstein, jos ne lasketaan mukaan.
• Yhdysvallat on maailman rikkain maa talouden koon puolesta. Sen jälkeen tulevat Kiina ja joukko muita suuria maita kuten Japani, Saksa ja Intia. Nämä maat eivät välttämättä ole rikkaimpia kansalaistensa keskimääräisen varallisuuden osalta, mutta niiden valtava koko tekee niistä globaaleja talousmahteja.
• Euroopasta löytyy paljon vaurautta: Luxemburg, Sveitsi, Norja ja muut Länsi-Euroopan maat kuuluvat Euroopan rikkaimpiin maihin ja samalla maailman kärkijoukkoon monilla mittareilla. Saksa on Euroopan suurin talous, vaikka asukaskohtaisesti se ei yllä pienempien naapurimaidensa lukemiin.
• Varallisuus keskittyy yhä pitkälti kehittyneisiin talouksiin, mutta kehitysmaat kaventavat eroa. Esimerkiksi Kiina ja Intia kasvattavat jatkuvasti osuuksiaan maailmantaloudesta, ja uusia öljy- tai teknologiavetoisia menestyjiä (kuten vaikkapa Guyana tai jo aiemmin nousseet Etelä-Korea ja Taiwan) nousee haastamaan perinteisiä rikkaita maita.

On hyvä muistaa, että taloudelliset mittarit eivät kerro kaikkea. Maailman rikkain maa taloudellisesti ei välttämättä ole onnellisin maa, tasa-arvoisin maa tai ympäristön kannalta kestävin maa. Rikkaus antaa kuitenkin mahdollisuuksia panostaa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja innovaatioihin, ja monissa listan maissa tämä näkyy korkeana elämänlaatuna.

Maailman rikkaimmat valtiot toimivat usein esikuvina muille – niiden talousmallit (oli se sitten teknologia, finanssiosaaminen tai luonnonvarojen hallinta) tarjoavat oppeja vaurastumisesta. Samalla globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja eriarvoisuus, eivät katso valtion vaurautta, joten jopa rikkaimmilla mailla on omat ongelmansa ratkaistavana.

Lopulta, kun kysytään ”mikä on maailman rikkain maa?”, on tärkeää tarkentaa: puhutaanko kansantalouden koosta vai kansalaisten vauraudesta. Tässä artikkelissa olemme tarkastelleet molempia puolia ja todenneet, että maailman rikkain maa asukasta kohti on Luxemburg, kun taas talouden mittakaavassa Yhdysvallat pitää kärkisijaa. Molemmat näkökulmat antavat arvokasta tietoa globaalin varallisuuden jakaumasta vuonna 2025.

Disclaimer: Tämän artikkelin tiedot perustuvat ajankohtaisiin tilastoihin ja arvioihin (vuoden 2024–2025 lukuihin). On kuitenkin syytä huomioida, että talousluvut voivat muuttua nopeasti ja eri lähteet saattavat raportoida hieman eri lukuja. Artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi tietopaketiksi maailman rikkaimmista maista, eikä se ole tarkka talousraportti. Kirjoittaja ja julkaisija eivät vastaa tietojen absoluuttisesta oikeellisuudesta, ja lukijan on hyvä ymmärtää, että maiden väliset sijoitukset voivat muuttua ajan myötä uusien tietojen ja kehityskulkujen myötä.