Kulta sijoituskohteena

Kultaan sijoittaminen on jälleen noussut kiinnostuksen kohteeksi sijoittajien keskuudessa. Epävarmoina aikoina – oli syynä sitten korkea inflaatio, poliittiset jännitteet tai osakemarkkinoiden heilahtelut – kulta nähdään usein turvallisena turvasatamana.

Monelle sijoittajalle fyysinen kulta – joskus puhuttaessa ”sijoitus kulta” – merkitsee ennen kaikkea keinoa turvata omaisuuttaan: kultaharkko tai -kolikko koetaan konkreettiseksi arvon säilyttäjäksi, joka ei riipu muiden tahojen luottokelpoisuudesta. Tässä arvostelutyylisessä artikkelissa perehdymme syvällisesti siihen, millainen kulta sijoituskohteena on: miksi monet sijoittavat kultaan, miten sijoittaminen kultaan käytännössä toteutetaan (oli kyse fyysisistä kultaharkoista tai kulta ETF -rahastoista), mitä etuja ja riskejä kultaan liittyy, sekä mitä sijoittajan on hyvä tietää kullan myynnistä ja verotuksesta. Lopuksi pohdimme, onko kulta sopiva sijoituskohde juuri sinulle.

Huom: Vaikka kulta on houkutteleva omaisuuserä, on aina tärkeää tehdä oma tutkimus ja arvioida, sopiiko se omaan sijoitussuunnitelmaasi. Pidä mielessä, että kulta ei ole tie pikavoittoihin vaan pikemminkin pitkäjänteiseen varallisuuden suojaamiseen tarkoitettu sijoitus.

Miksi sijoittaa kultaan?

Kulta inflaatiosuojana: Yksi merkittävimmistä syistä sijoittaa kultaan on kullan perinteisesti tarjoama suoja inflaatiota vastaan. Historiallisesti kullan arvo on säilynyt hyvin aikana, jolloin fiat-valuuttojen (kuten euron tai dollarin) ostovoima heikkenee. Kun hintataso nousee ja paperirahan arvo laskee, fyysinen kulta on monesti kyennyt säilyttämään ostovoimansa. Esimerkiksi 1970-luvun korkeassa inflaatiossa kullan hinta moninkertaistui. Myös 2000-luvulla, erityisesti finanssikriisin (2008) jälkeisinä vuosina ja myöhemmin pandemian aikaan, kullan arvo nousi voimakkaasti, kun sijoittajat etsivät turvaa rahan arvon heiketessä.

Turvasatama epävarmoina aikoina: Kulta mielletään ”kriisiajan” sijoitukseksi. Maailmanpoliittiset jännitteet, sodat tai taloudelliset kriisit saavat sijoittajat usein siirtämään varojaan kultaan, koska kullan arvo ei riipu yhden yksittäisen valtion taloudesta tai yhdestä yrityksestä. Toisin kuin osakkeiden tai kiinteistöjen arvo, kullan maailmanmarkkinahinta muodostuu globaalisti ja suhteellisen yhtenäisesti. Jos pörssikurssit romahtavat tai geopoliittinen kriisi iskee, kulta on perinteisesti säilyttänyt arvonsa paremmin kuin riskillisemmät sijoituskohteet. Tämä tekee kullasta houkuttelevan hajautusvälineen: se ei yleensä liiku täysin samassa tahdissa osakemarkkinoiden kanssa, joten se voi tasapainottaa salkkua.

Arvon säilyttäjä kautta historian: Kulta on ollut arvostettu jalometalli tuhansien vuosien ajan. Sivilisaatiot toisensa jälkeen ovat käyttäneet kultaa rahana ja varallisuuden mittarina. Kullan niukkuus ja fyysiset ominaisuudet (se ei ruostu, hapetu eikä kulu käytössä) tekevät siitä poikkeuksellisen kestävän arvon säilyttäjän. Esimerkiksi antiikin Rooman aikaan yhdellä kultakolikolla saattoi ostaa laadukkaan toogan; nykyään yhden unssin kultakolikolla (n. 31,1 g) voi yhä ostaa laadukkaan miesten puvun. Vaikka maailma ja valuutat ympärillä ovat muuttuneet, kulta on säilyttänyt ostovoimaansa sukupolvesta toiseen.

Ei vastapuoliriskiä fyysisessä kullassa: Toisin kuin vaikkapa pankkitalletus tai joukkovelkakirja, fyysinen kulta ei ole kenenkään lupaus maksaa takaisin – se on konkreettinen omaisuuserä. Jos omistat kultaharkon tai -kolikon, sinulla on hallussasi arvoesine, joka ei riipu yhdenkään pankin tai liike-elämän toimijan vakavaraisuudesta. Tämän takia kulta tarjoaa suojaa myös sellaisissa äärimmäisissä skenaarioissa, joissa finanssijärjestelmässä olisi häiriöitä. Moni varakas sijoittaja arvostaa mahdollisuutta säilyttää osa varallisuudestaan perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella kultana.

Likvidi ja globaali hyödyke: Kulta on lähes universaali vaihdon väline. Sitä ostetaan ja myydään ympäri maailmaa 24/7 perustuen kansainväliseen hintaan. Vaikka et omistaisi fyysistä kultaa suoraan, kullan hintaa seuraavat rahoitustuotteet (kuten kultaan sidotut rahastot) tarjoavat mahdollisuuden käydä kauppaa kullalla reaaliajassa. Tarvittaessa omistamasi kulta on suhteellisen helposti muutettavissa rahaksi. Kullan likviditeetti on hyvä – voit myydä kultaa yleensä nopeasti joko markkinahintaan tai pienellä alennuksella riippuen myyntikanavasta. Tämä erottaa kullan monista erikoisemmista keräilyesineistä tai vaikkapa kiinteistöistä, joiden realisointi voi kestää kauan.

Kullan rooli sijoitussalkussa

Kulta luokitellaan usein vaihtoehtoiseksi sijoitukseksi perinteisten osakkeiden ja korkosijoitusten rinnalla. Sen rooli salkussa on tyypillisesti toimia salkun hajauttajana ja vakuutuksena pahimpia skenaarioita vastaan. Asiantuntijat neuvovat usein, että kultaa (tai muita jalometalleja) voisi olla noin 5–10 % hajautetun salkun arvosta. Näin kohtalainen määrä kultaa voi suojata salkkua tilanteissa, joissa osakkeet ja bondit menettävät arvoaan yhtä aikaa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää oman riskinsietokyvyn ja sijoitustavoitteiden kannalta, kuinka paljon kultaa kannattaa omistaa. Kulta on konservatiivinen omaisuuserä siinä mielessä, että se säilyttää arvoaan pitkässä juoksussa, mutta se ei tuota mitään kassavirtaa (kuten osingot tai korot). Lisäksi kullan hinnan lyhyen aikavälin vaihtelut voivat olla huomattaviakin. Sijoittaja, joka lisää kultaa salkkuunsa, hyväksyy sen, että kullan arvo saattaa heilua markkinasentimentin mukaan ilman, että siihen on aina selkeää logiikkaa – koska kultaa ei arvioida tuloslukujen tai vuokratuottojen perusteella toisin kuin osakkeita tai kiinteistöjä.

Korvaako kulta muita sijoituksia? Yleensä kultaa ei pidä ajatella osakkeiden tai rahastojen korvaajana, vaan täydentäjänä. Kulta on erinomainen riskinhallintatyökalu silloin, kun muut sijoitukset sukeltavat. Vastaavasti hyvinä aikoina, kun osakkeet nousevat ja talous kasvaa, kulta saattaa jäädä jälkeen tuottovertailussa. Siksi kultaa kannattaa omistaa lähinnä tasapainottavana tekijänä – sen tarkoitus on säilyttää arvoa kun muissa sijoituksissa menee heikommin. Pitkällä aikavälillä kulta on tuottanut vaatimattomammin kuin osakkeet, mutta toisaalta huomattavasti vakaammin kuin moni osake markkinamyrskyissä.

Esimerkki hajautushyödystä: Kullan ja osakkeiden välinen korrelaatio on historiallisesti ollut lähellä nollaa tai jopa negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että niiden arvot eivät liiku samassa tahdissa. Esimerkiksi finanssikriisin aikana 2008–2009 osakemarkkinat puolittuivat arvossaan, mutta kullan hinta samanaikaisesti nousi merkittävästi. Vastaavasti vuosina, joina pörssit rykäisevät voimakkaasti ylöspäin, kulta on voinut jopa laskea tai pysyä paikallaan. Tällainen käyttäytyminen auttaa pitämään salkun kokonaistuottojen heilahtelut kurissa.

Kultaan sijoittaminen käytännössä – eri tavat

Kultaan voi sijoittaa monella tavalla. Alla käymme läpi yleisimmät vaihtoehdot, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ennen sijoitusmuodon valintaa on hyvä pohtia, haluatko omistaa kultaa fyysisesti kädessä pidettävänä vai riittääkö sinulle hyöty kullan hinnan muutoksista finanssituotteen kautta.

Fyysinen kulta: kolikot ja harkot

Perinteisin tapa on ostaa fyysistä kultaa suoraan. Tämä voi tarkoittaa kultaharkkojen tai -kolikoiden hankkimista, joskus jopa kultakoruja (vaikka korut nähdään harvemmin puhtaasti sijoituksena johtuen valmistuslisän hinnasta). Fyysinen sijoituskulta viittaa yleensä kultaharkkoihin ja bullion-kolikoihin, jotka on valmistettu sijoitustarkoitukseen (esim. kultaharkot puhtausasteella 999,9 eli “neljän 9:n kultaa” tai tietyt tunnetut kolikot kuten Krugerrand, Maple Leaf, Philharmoniker).

Suomessa fyysistä kultaa myyvät esimerkiksi jalometallikauppiaat (kuten Tavex, Voima Gold, Suomen Kultareservi ym.) sekä jotkin pankit tarjoavat palveluita kullan ostoon. Ostotapahtumassa maksat kullan maailmanmarkkinahinnan lisäksi yleensä pienen preemion (katteen) myyjän kuluja ja katetta varten. On tärkeää varmistaa, että ostat kultasi luotettavalta taholta – markkinoilla liikkuu myös epäaitoja tuotteita. Tunnetut toimijat toimittavat aitoustodistukset harkoille ja kolikoille, joten pysy mieluiten virallisissa kanavissa.

Säilytys ja turvallisuus: Kun ostat fyysistä kultaa, vastuu sen säilyttämisestä on sinulla. Muutama kultakolikko on helppo kätkeä kotiin (vaikka tallelokeroon tai muuhun turvalliseen paikkaan), mutta suurempia määriä varten kotisäilytys tuo riskin varkauksista ja jopa vahingoista (tulipalo tms.). Moni sijoittaja ratkaisee tämän vuokraamalla pankin tallelokeron tai käyttämällä erillisiä arvometallien säilytyspalveluja. Nämä tuovat lisäkustannuksia, jotka syövät hieman sijoituksen tuottoa. Punnitse siis, paljonko olet valmis maksamaan säilytyksestä ja vakuutuksista. Vaihtoehtoisesti voit aloittaa pienillä summilla: esimerkiksi muutaman kymmenen gramman kultamäärän säilytys onnistuu kotona kassakaapissa varsin turvallisesti, kunhan asiasta ei huutele ulkopuolisille.

Plussat: Fyysisen kullan omistaja saa konkreettisesti pitää käsissään arvometallia – monille tämä tuo mielenrauhaa. Fyysinen kulta on täysin sinun hallussasi, jolloin siinä ei ole vastaavaa vastapuoliriskiä kuin finanssituotteissa. Lisäksi fyysisellä kullalla on keräilijöitä kiinnostava puoli: tietyt vuosikertakolikot tai erikoiserät voivat saada myös numismaattista arvoa ajan mittaan.

Miinukset: Haittapuolena ovat edellä mainitut säilytykseen ja turvallisuuteen liittyvät vaivat ja kulut. Lisäksi fyysisen kullan ostamisessa ja myymisessä on usein hieman isompi spread (oston ja myynnin hinnan erotus) verrattuna pörssissä käytäviin kultatuotteisiin. Myydessäsi harkkoja tai kolikoita takaisin liikkeeseen saat yleensä hieman alle maailmanmarkkinahinnan, ja ostaessasi taas maksat hieman yli – tämä on kaupankäynnin normaali välityspalkkio, joka sijoittajan on hyväksyttävä.

Kulta ETF – helppo tapa sijoittaa kultaan

Mikäli et halua käsitellä fyysistä metallia etkä huolehtia sen säilytyksestä, on olemassa mutkattomampi reitti: kulta ETF -rahastot. ETF (Exchange Traded Fund) tarkoittaa pörssinoteerattua rahastoa, jota voi ostaa ja myydä pörssissä kuten osaketta. Kulta-ETF seuraa kullan maailmanmarkkinahintaa. Käytännössä sijoittamalla kulta-ETF:ään et saa kultaharkkoa kotiisi, vaan osuuden rahastosta, joka pitää hallussaan kultaa puolestasi.

Kulta-ETF:ien etuna on helppous ja likviditeetti. Voit ostaa ETF-rahaston osuuksia omalta osakevälittäjältäsi tai pankistasi muutamalla klikkauksella, ja halutessasi myydä ne yhtä helposti. Sinun ei tarvitse huolehtia kullan varastoinnista, kuljetuksesta tai vakuuttamisesta – rahasto hoitaa kaiken tämän. Suurimmat kansainväliset kulta-ETF:t (kuten SPDR Gold Shares (GLD) tai iShares Gold Trust (IAU)) ovat fyysisesti tuettuja, eli ne omistavat vastaavan määrän kultaa holvissa jokaista liikkeellä olevaa rahasto-osuutta kohden. Näin voit olla suhteellisen luottavaisin mielin, että ETF:n arvo todella perustuu olemassa olevaan kultaan.

On myös eurooppalaisia kulta-ETF/ETC -vaihtoehtoja, kuten Xetra-Gold (4GLD) Frankfurtin pörssissä, joita suomalaiset sijoittajat voivat ostaa. Kilpailevana tuotteena mainittakoon kulta-ETC (Exchange Traded Commodity), joka teknisesti on velkakirja, johon liittyy kultavakuus, mutta käytännössä sijoittajalle yhtä suoraviivainen kuin ETF. Nimitysero ei tavalliselle sijoittajalle näy juuri mitenkään: molemmat liikkuvat kullan hinnan mukaan.

Plussat: Kulta-ETF tarjoaa tehokkaan ja nopean tavan altistua kullan hintakehitykselle. Kulut ovat yleensä pienet – maksat vain pienen juoksevan hallinnointipalkkion (esim. 0,4 % vuodessa, vaihdellen rahastoittain) ja normaalit välityspalkkiot ostoista/myynneistä kuten osakkeissa. Voit ostaa tai myydä milloin tahansa pörssin auki ollessa päivän hintaan. Suurilla ETF-rahastoilla (kuten GLD) hintaseuranta on hyvin läpinäkyvää ja rahastot ovat olleet markkinoilla pitkään, joten niihin liittyy vähemmän yllätyksiä.

Miinukset: Vaikka rahasto omistaa fyysistä kultaa, et itse pääse käsiksi tuohon metalliin – et voi vaihtaa ETF-osuuksiasi kultaharkkoihin (paitsi teoriassa hyvin suurilla summilla suoraan tietyiltä liikkeeseenlaskijoilta, mikä ei piensijoittajalle ole relevanttia). Olet siis luottavaisin mielin siihen, että finanssijärjestelmä toimii ja rahaston liikkeeseenlaskija hoitaa velvoitteensa. Tämä pieni vastapuoliriski on hyvä tiedostaa, vaikkakin käytännössä suurten ETF:ien kohdalla riskit ovat hyvin hallittuja. Lisäksi ETF:ää omistaessa altistut vain kullan hinnalle – et saa käsiisi sitä keräilijän unelmakolikkoa etkä pääse nauttimaan konkreettisen kullan omistamisen tunteesta, jos sellainen on sinulle tärkeää.

Kultakaivoksiin sijoittaminen (osakkeet ja rahastot)

Kolmas tapa hyötyä kullan hinnan noususta on epäsuora: sijoita yhtiöihin, jotka tuottavat kultaa. Kullan hinnan noustessa myös kaivosyhtiöiden kannattavuus yleensä paranee, mikä voi nostaa niiden osakekursseja. Sijoittaja voi ostaa suoraan kultakaivosyhtiöiden osakkeita (esimerkiksi suuria kansainvälisiä kaivosjättejä tai vaikkapa kotimaisia kaivosalan yhtiöitä, jos sellaisia on listattuna). Vaihtoehtoisesti voi ostaa rahastoja tai ETF:iä, jotka sijoittavat kaivosyhtiöihin – tällaisia ovat mm. VanEck Gold Miners ETF (GDX) tai Junior Gold Miners ETF (GDXJ), jotka hajauttavat sijoituksen moniin alan yrityksiin yhdellä kertaa.

Plussat: Kaivosyhtiöiden osakkeet voivat tarjota vipuvaikutusta kullan hinnan nousuun. Jos kullan hinta nousee, kaivosyhtiön tulos voi parantua moninkertaisesti, mikä voi nostaa osakkeen arvoa reilusti. Lisäksi osa yhtiöistä maksaa osinkoa, toisin kuin kulta itse. Sijoittamalla kullantuottaja-ETF:ään saat hajautetun kokoelman alan yrityksiä, mikä vähentää riskiä verrattuna yksittäisen firman osakkeen ostamiseen.

Miinukset: Kaivosyhtiöissä on mukana kaikki tavallisen yritystoiminnan riskit. Kullan hinnan lisäksi osakekurssiin vaikuttavat yhtiön omat tuotantokustannukset, velkaantuneisuus, johtamisen laatu, mahdolliset kaivosonnettomuudet, ympäristösääntely jne. Voi käydä niinkin, että kullan hinnan noustessa jonkin tietyn yhtiön osake ei nousekaan, jos yrityksellä on ongelmia. Lisäksi kaivosyhtiöiden osakkeet ovat usein volatiilimpia kuin kullan hinta itse – ne voivat nousta tai laskea paljon jyrkemmin lyhyessä ajassa. Tämä sijoitustapa sopii paremmin kokeneille sijoittajille, jotka ymmärtävät osakemarkkinoita.

Sijoituskullan myynti ja likviditeetti

Miten helposti kulta on muutettavissa takaisin rahaksi? Yleisesti ottaen kulta on likvidi sijoitus: sille löytyy ostajia melkein missä päin maailmaa tahansa. Kuitenkin myyntiprosessi riippuu paljon siitä, missä muodossa kultaa omistat.

Fyysisen kullan myynti: Jos omistat fyysisiä kolikoita tai harkkoja, myynti tapahtuu yleensä jalometallien ostoliikkeen, kultakauppiaan tai pankin kautta. Suomessa on useita toimijoita, joille sijoituskullan myynti onnistuu helposti: he ostavat puhtausasteeltaan tietyn standardin täyttävää kultaa päivän hinnalla pientä palkkiota vastaan. Myydessäsi esimerkiksi liikkeeseen saatat joutua todistamaan henkilöllisyytesi (rahanpesusäädösten vuoksi) erityisesti isommissa erissä. On myös hyvä kilpailuttaa ostajia – eri liikkeillä voi olla hieman eri hinnat. Yleisesti isoista harkoista saa suhteessa paremman hinnan (pienempi palkkio) kuin hyvin pienistä kultakolikoista, koska käsittelykulut ovat suhteellisesti pienemmät.

Kannattaa huomioida, että jos haluat myydä kultaa nopeasti käteiseksi, saatat joutua tinkimään hinnasta. Esimerkiksi kultakauppias voi tarjota hieman alle päivän spot-hinnan, jos haluat heti myydä. Jos taas voit odottaa ja etsiä yksityisen ostajan (esim. huutokaupassa tai keräilijöiden parissa), saatat saada paremman hinnan etenkin erikoisista kolikoista. Suurille sijoittajille on olemassa myös mahdollisuus myydä suoraan kansainvälisillä markkinoilla, mutta piensijoittajalle se harvoin on käytännöllistä.

Huomaa myös fyysisen kullan realisoinnin erityispiirre: et voi myydä “pientä palaa” harkosta, vaan myyt yleensä kokonaisia yksiköitä. Jos sinulla on 100 gramman harkko, sitä ei voi jakaa osiin – sinun täytyy myydä koko harkko kerralla, vaikka haluaisit vain vähän rahaa. Siksi monet aloittavat ostamalla useampia pienempiä kultakolikoita tai harkkoja, jotta tarvittaessa voi myydä vain osan omistuksesta.

Kulta-ETF:n tai -rahaston myynti: Jos sijoituksesi on finanssituotteen muodossa (ETF, rahasto, osakkeet), myynti on yleensä suoraviivaista ja nopeaa. Myyt vain ETF-rahaston osuudet pörssissä käypään markkinahintaan, ja rahat tulevat tilillesi parissa päivässä. Tässä mielessä ETF on erittäin likvidi – voit realisoida vaikka ison position sekunneissa markkinoiden ollessa auki. Osakkeiden tai rahastojen myynnissä on hyvä muistaa, että markkinat ovat auki vain arkipäivisin; et voi sunnuntaina myydä ETF:ää, toisin kuin fyysistä kultaa voitaisiin periaatteessa myydä suoraan ostajalle minä päivänä hyvänsä. Käytännössä erot likviditeetissä ovat piensijoittajalle kuitenkin vähäisiä, koska harva lähtee viikonloppuna kultaharkkoa myymään.

Käytännön vinkki: On järkevää suunnitella etukäteen, miten aiot myydä kultasi, jo ennen kuin ostat. Jos ostat fyysistä kultaa, ota selvää lähialueesi kultaliikkeistä ja niiden hinnoista. Jos taas ostat ETF:ää, varmistu että ymmärrät, miten osakkeiden myyntitoimeksianto tehdään. Myös verotus on hyvä muistaa (tästä lisää seuraavassa kappaleessa) – myyntivoitosta menee vero, mutta toisaalta mahdolliset tappiot voi tietyin ehdoin vähentää verotuksessa.

Kulta verotus – miten kultasijoituksia verotetaan?

Sijoittajan tulee aina muistaa verotuksen vaikutus nettotuottoon. Suomessa kullan verotus riippuu siitä, missä muodossa kultaa omistat ja kuinka kauan pidät sijoitusta. Tässä keskeiset periaatteet:

• Arvonlisävero (ALV): EU-alueella sijoituskultana pidettävä fyysinen kulta on yleensä arvonlisäverotonta. Tämä tarkoittaa, että ostaessasi kultaharkkoja tai puhtaita kultakolikoita (tietyin ehdoin, kuten puhtaus vähintään 99,5 % harkoilla ja 90 % tietyillä kolikoilla) et maksa arvonlisäveroa lainkaan. Korut ja numismaattiset keräilykolikot sen sijaan eivät ole ALV-vapaita, koska niitä ei luokitella sijoituskullaksi. Tämä ALV-etulyöntiasema tekee sijoitustarkoitukseen ostettavasta kullasta verotehokkaan hankkia verrattuna moneen muuhun hyödykkeeseen.
• Luovutusvoittovero: Kun myyt kultaa voitolla, syntyy pääomatuloa, josta on maksettava veroa. Kullan myyntivoitto verotetaan pääomatulona samaan tapaan kuin esimerkiksi osakkeiden tai rahasto-osuuksien myyntivoitot. Vuonna 2025 pääomatulojen veroprosentti on 30 % aina 30 000 euroon asti vuodessa kertyneistä voitoista, ja ylimenevältä osalta 34 %. Jos esimerkiksi ostit kultaharkon 5 000 eurolla ja myyt sen myöhemmin 7 000 eurolla, sinulle tulee 2 000 euroa luovutusvoittoa, josta vero on 30 % eli 600 €. Nettovoitoksi jää 1 400 €.
• Hankintameno-olettama: Pitkään (yli 10 vuotta) omistetun kullan kohdalla voidaan verotuksessa käyttää hankintameno-olettamaa, mikä voi pienentää verotaakkaa. Yli 10 vuoden omistuksissa oletus on 40 % (alle 10 v omistuksissa 20 %) myyntihinnasta. Tämä tarkoittaa, että voit halutessasi ilmoittaa voitoksi vain (myyntihinta – oletettu hankintameno). Esimerkiksi jos myyt 10 vuotta omistetun kultapotin 10 000 eurolla, hankintameno-olettamalla voit laskea voitoksi 60 % myyntihinnasta (loput 40 % katsotaan kuluksi ilman kuitteja). Jos sinulla ei ole tarkkoja tietoja ostohinnasta tai se oli hyvin alhainen, hankintameno-olettama voi joskus pienentää verotettavaa voittoa mukavasti.
• Verovapaat myynnit: Suomessa on yleisesti sääntö, että jos myyt omaisuutta alle 1 000 euron kauppahinnalla per vuosi, myyntivoitto voi olla verovapaa (ns. pientä myyntiä koskeva raja). Kulta kuitenkin yleensä myydään sen verran arvokkaissa erissä, että tämä raja ylittyy, mutta teoriassa jos myyt vain esimerkiksi yhden pienen kultakolikon vaikkapa 800 eurolla eikä sinulla ole muita omaisuuden myyntejä samana vuonna, sinun ei tarvitse maksaa veroa tuosta myynnistä. Käytännössä useimmat kultasijoittajat liikkuvat isommissa summissa, jolloin verotus tulee kuvaan mukaan.
• Kulta-ETF ja kaivososakkeet: Kun sijoitat kultaan ETF-rahaston tai osakkeiden kautta, verotus menee kuten muissakin arvopapereissa. Osakkeista saatavat osingot verotetaan pääomatulona (jos kyseessä kaivosyhtiö, joka maksaa osinkoa), ja myyntivoitot samoin pääomatuloina. ETF-rahastojen kohdalla huomioi, että jos rahasto jakaa tuottoa (esim. kerran vuodessa), tämä tuotto on veronalaista pääomatuloa sinä vuonna. Monet kulta-ETF:t tosin eivät jaa mitään tuottoa, vaan kaikki heijastuu arvon nousuun, jolloin vero realisoituu vasta myydessäsi osuudet.

Yhteenvetona: Kulta nauttii ostettaessa ALV-vapaudesta (jos puhutaan sijoituskelpoisesta kullasta), mutta voitolliset myynnit ovat veronalaista pääomatuloa. Muista sisällyttää myyntivoitot veroilmoitukseesi. Toisaalta, jos kärsit tappiota kullan myynnissä, muista että voit vähentää luovutustappion muista pääomatuloista. Verosuunnittelu ja pitkäjänteinen omistus voivat parantaa kultasijoituksen kokonaistuottoa.

Riskit ja haittapuolet

Kulta tarjoaa ainutlaatuisia hyötyjä, mutta siihen liittyy myös omat riskinsä ja heikkoutensa, jotka sijoittajan on syytä tiedostaa:

• Ei kassavirtaa: Kuten mainittu, kulta ei tuota mitään jatkuvaa tuloa. Omistaessasi kultaa tulosi muodostuvat ainoastaan mahdollisesta arvonnoususta. Tämä erottaa kullan esimerkiksi osakkeista (osingot) tai kiinteistöistä (vuokratulot). Sijoittajalle, joka arvostaa tasaista kassavirtaa, kulta voi tuntua vähemmän houkuttelevalta. Pitkään vaakatasossa liikkuva kullan hinta tarkoittaa nollatuottoa, kun taas osakkeista tai bondeista olisi ainakin tullut korkoa tai osinkoa sinä aikana.
• Hinnan volatiliteetti: Vaikka kulta on pitkällä aikavälillä vakaa arvon säilyttäjä, sen markkinahinta voi vaihdella lyhyellä tähtäimellä huomattavastikin. Kullan hintaa liikuttavat monet tekijät: korot, valuuttakurssit, keskuspankkien ostot tai myynnit, sijoittajien sentimentti, geopoliittiset uutiset, jne. Esimerkiksi jos korot nousevat selvästi, kiinnostus korottomaan kultaan voi vähentyä ja hinta laskea nopeasti. Toisaalta äkillinen kriisi voi nostaa kullan hintaa lyhyessä ajassa. Sijoittajan täytyy sietää näitä heilahteluita panikoitumatta.
• Säilytys- ja turvallisuusongelmat: Tämä koskee erityisesti fyysistä kultaa. Kuten edellä todettiin, suuren määrän kullan turvaaminen ja säilöminen tuo käytännön murheita. Kotona säilyttäminen vaatii erityistä huolellisuutta. Jopa pankin tallelokerokaan ei ole täysin riskitön – on teoreettisia skenaarioita, joissa lokeron sisältöön ei pääsekään heti käsiksi (vaikkapa pankin tilapäinen sulku). Nämä ovat pieniä riskejä, mutta olemassa. Lisäksi säilytys ja vakuutus kasvattavat kustannuksia.
• Likviditeetti erityistilanteissa: Normaalisti kulta on helposti myytävissä, mutta poikkeusoloissa fyysisen kullan realisointi voi joskus kohdata käytännön esteitä. Esimerkiksi jos liikkumista on rajoitettu tai jokin kultaliike sulkee ovensa, käteisen saaminen kullasta voi viivästyä. Kulta-ETF:ien kohdalla taas finanssimarkkinoiden sulkeutuminen (esim. pörssin tilapäinen keskeytys kriisitilanteessa) voisi hetkellisesti estää kaupankäynnin. Tällaiset skenaariot ovat harvinaisia, mutta periaatteessa mahdollisia.
• Markkinariski ja vaihtoehtokustannus: Sijoittaminen on aina valintaa. Jos päädyt pitämään ison osan varoistasi kullassa ja kultamarkkina mataa vuosikausia paikallaan, sinulta voi jäädä saamatta tuottoja muualta. Esimerkiksi 2010-luvun alkupuolella kullan hinta jopa laski vuoden 2011 huipuilta vuoteen 2015 mennessä, samaan aikaan kun osakemarkkinat tuottivat hyvin. Kultaan sitoutunut pääoma voi siis joskus tarkoittaa menetettyä mahdollisuutta muualla. Tämän takia on tärkeää arvioida, kuinka paljon salkusta allokoit kultaan.

Seuraavassa tiivistettynä kultaan sijoittamisen hyvät ja huonot puolet listamuodossa:

• Hyödyt: inflaatiosuoja, kriisiajan turvasatama, arvon säilyttäminen pitkällä aikavälillä, hajautushyödyt (matala korrelaatio osakkeisiin), globaali likvidi markkina, fyysisessä kullassa ei vastapuoliriskiä.
• Haitat: ei tuottoa ilman arvonnousua, lyhyen aikavälin hintavaihtelut, fyysisen kullan säilytys ja turvallisuus haasteina, myydessä mahdollinen välityskulu/spread, verotus syö osan tuotosta realisointivaiheessa.

Sijoita kultaan vai ei – kenelle kulta sopii?

Lopulta tärkein kysymys kuuluu: onko kultaan sijoittaminen sinulle sopiva vaihtoehto? Vastaus riippuu omasta taloudellisesta tilanteestasi, tavoitteistasi ja riskinsietokyvystäsi.

Kulta sopii yleensä sijoittajalle, joka haluaa suojata varallisuuttaan inflaatiolta ja epävakailta ajoilta. Jos ajatus markkinaromahduksesta valvottaa öisin, pieni kultaposition omistaminen saattaa tuoda mielenrauhaa. Kulta sopii myös niille, jotka arvostavat konkreettista omaisuutta: on eri asia omistaa kasa jalometallia holvissa kuin pelkkiä numeroita tilillä.

Toisaalta, jos tavoitteenasi on aggressiivinen varallisuuden kasvatus ja korkea tuotto, kulta ei välttämättä ole se tuottavin sijoitus pitkällä aikavälillä. Historiallisesti esimerkiksi laaja osakeindeksi on tuottanut keskimäärin enemmän kuin kullan arvonnousu. Nuorelle sijoittajalle, jolla on pitkä sijoitushorisontti ja halua ottaa riskiä, kulta voi tuntua tylsältä vaihtoehtona verrattuna vaikkapa kasvuyhtiöiden osakkeisiin.

On myös syytä pohtia ajankohtaa: Kannattaako nyt ostaa kultaa? Kullan hinta liikkuu sykleissä. Vuoden 2020 tienoilla ja vuonna 2022 kulta kävi ennätyslukemissa dollarin määräisesti (yli 2 000 $/oz), ja vuosien 2023–2025 aikana se on edelleen noussut uusille huipuille useissa valuutoissa. Jos hinta on juuri nyt hyvin korkealla, uusien huippujen tuntumassa, on mahdollista että lyhyellä aikavälillä tuotot jäävät vähäisiksi tai tulee korjausliike alaspäin. Tämä ei tarkoita, etteikö kulta voisi nousta yhä, mutta ajoitusta on vaikea täydellisesti ennustaa. Siksi kullan suhteen usein suositellaan tasaisen tahdin strategiaa: ostaa vähän kerrallaan pitkän ajan kuluessa (ajallinen hajautus), jolloin yksittäisen ostohetken merkitys vähenee.

Yhteenveto: Kulta on erityislaatuinen sijoitus. Sitä voi suositella lähes kaikille sijoittajille pieneksi osaksi salkkua turvaksi pahojen päivien varalle. Sen sijaan yksinomaan kullan varaan harvan kannattaa koko sijoitusuraansa laskea. Kulta ei korvaa tuottavia osakkeita tai muita kasvuomaisuuksia, mutta se täydentää salkkua vähentäen kokonaishajontaa. Muista, että kultaan sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä – sen arvo ei välttämättä kasva tasaisesti joka vuosi, mutta sen tehtävä onkin olla paikalla silloin, kun muu maailma horjuu.

Disclaimer

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi informaatioksi eikä sisällä henkilökohtaista sijoitusneuvontaa. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, ja jokaisen sijoittajan tulee itse arvioida oma tilanteensa ja tarvittaessa konsultoida talousasiantuntijaa. Kirjoittaja tai julkaisija ei vastaa mahdollisista päätöksistä, jotka tehdään tämän tekstin perusteella. Muista aina tehdä oma tutkimus ja harkinta ennen sijoituspäätöksiä.